Muutospohjan suunnittelua

Ennen muinoin sitä kuvitteli, että suunnittelutyö on kivaa.

Kuinka mukavaa onkaan pohtia, mihin sijoittaa mitäkin, mikä näkyy minnekin tai mitä tarvitsee missäkin.

Nyt kohta puoli vuotta Ylätalon uuden puolen muutospohjaa pyöriteltyämme voimme todeta, että suunnittelutyö EI ole mukavaa. Se on sinnikästä pyrkimistä täydellisyyteen, päätösten perumista ja yömyöhään tietokoneella istumista.

Asetimme suunnittelulle tiettyjä rajoituksia: 1)vanhalle puolelle ei tehdä muutoksia (paitsi oviaukko keittiöstä) 2) taloon ei tehdä laajennuksia, kuin korkeintaan kuistia suurennetaan 3) keittiö säilyy omalla paikallaan ja sen vanha hella säilytetään 4) kodinhoitohuoneeseen tarvitaan paljon kaappitilaa, sillä kaappeja on muuten vähän ja 5) portaille yläkertaan piti jättää tila (tulevaisuudessa ylhäällä huoneita).

Pohjapiirustusta on pyöritellyt meidän lisäksi monet ystävät sekä vastaava mestarimme. Tapasimme Matin torstaina talolla ja levitimme pöydälle omat ehdotuksemme. Matti heitteli meille uusia ajatuksia ja yhdessä ideoimme uuden ratkaisun pohjapiirustukseksi. Samalla, kun perustelee toiselle haluamiaan juttuja, joutuu miettimään itsekin niiden tarkoituksenmukaisuutta. Nyt saimme taas yhden pohjan valmiiksi - emme kuitenkaan vielä uskalla kutsua sitä lopulliseksi.

Alla olevassa kuvassa näkyvät alkuperäiset rakenteet sinisellä ja muutossuunnitelmat pinkillä. Pohjapiirrustus on vain puolesta talosta, kuvasta puuttuvat tupa ja sen takana olevat kaksi kammaria, joihin muutokset eivät vaikuta ratkaisevasti. Pohjasuunnitelmaa saa kommentoida suuntaan tai toiseen ja uusia näkemyksiä toivotaan.

Meillä kyllä tuohta riittää

Tammikuinen sunnuntai kului nopeasti etukammarin eristeitä poistaessa. Anun isälle ja äidille sekä Jaakon isälle ei tuntunut olevan vaikeaa tulla auttamaan hommassa. Apu tuli kyllä tarpeeseen! Suurin työ oli pölyävän hiekkakerroksen poistaminen. Hiekan jälkeen eristeenä oli tuohta, joka harjattiin puhtaaksi ja säilöttiin navettaan. Tuohta tuli melkoiset kasat - saa nähdä mistä se löytää uuden käyttötarkoituksen. Eristeenä oli pohjimmaisena vielä pehkua ja sammalta, jonka jälkeen esille saatiin kova aluslaudoitus. Muutama lauta napattiin irti ja pääsimme kurkistamaan rossipohjaan! Pohja oli tuulettunut hyvin ja tukirakenteet olivat oikein terveen näköisiä. Laudan irroituskohta oli onnekkaasti valittu, sillä alta paljastui muumioitunut kissa. Kisulainen oli yllättävän hyvin säilynyt hautakammiossaan, joten tuuletuksen täytyy olla kunnossa.

Talkooväellä tuntui vielä virtaa riittävän, joten ahkeroimme ja purimme halltexit huoneen seinistä. Nyt saisi mestari tulla paikalle katsomaan ja miettimään mistä jatketaan.

Ylätalon tarina

Halusimme kodiksemme vanhan talon. Haaveilimme talosta, jolla olisi  historia kerrottavanaan. Vanhan talon tunnelmaa ja arvoa ei voi mielestämme löytää uudesta talosta! Ylätalo on kertonut meille jo paljon elämästä sen seinien sisällä - ja paljon se tulee vielä kertomaan. On mahtavaa ajatella, että kunnostamalla autiona ollutta taloa, säilömme samalla seuraaville sukupolville palan historiaa. Arvokasta tietoa olemme saaneet myös talon myyjiltä sekä naapureilta. Kysyvä oppii paljon! Ennen joulua kiertelimme naapureiden luona ja eräs naapureista osasi kertoa mm., että Ylätalon entinen kuisti on nyt ison aitan päässä. Mukavissa jutusteluissa paljastui monta sattumusta ja tapahtumaa, jota Ylätalon asukkaille oli käynyt.

Moniin kysymyksiimme vastauksia ovat antaneet lähinaapurimme Antero ja Marja Ryhänen. He ovat tehneet sukuselvityksen, josta saimme selville Ylätalon asukkaat aina sen rakentajasta Erik Ryhäsestä alkaen. Nyt me osaltamme jatkamme tarinaa, kun joskus muutamme Ylätalon tupaan.

Kaaviossa näkyy Ylätalon aikaisemmat asukkaat.

Keittiön seinät

Pakkanen paukkui yli kahdessa kymmenessä asteessa, mutta lähdimme silti kokeilemaan miltä remppaaminen taas maistuisi. Päivä hurahti äkkiä ja saimme purettua keittiön seinistä halltex-levyt sekä vanhat koolaukset. Alta paljastui vanha kaunis hirsiseinä, joka jää keittiössä esille kohdista, johon ei tule kaapistoja. Iltapäivällä Anun äiti tuli myös avuksi. Keittiön ovelle levitettiin pressu, jonka päälle lapioitiin halltexin palat. Pressua vetäen Riitta ja Anu sitten kuljettivat halltexit pois sekä keittiöstä että takakammarista.

Talvisia kuvia Ylätalolta

Palaveri vastaavan mestarin kanssa

Valkosen Matti kävi tänään pohtimassa projektimme etenemistä kanssamme. Olemme pyöritelleet etukammarin muutospohjaa loputtomiin ja näytimme nykyisen ehdotuksemme hänelle. Matti aikoi vielä piirtää oman ehdotuksensa, jota jäämme jännityksellä odottamaan. Seuraavaksi rupeamme tyhjentämään vanhat eristeet etukammarista, sekä puramme sen seinät hirsipinnalle. Kun olemme vielä purkaneet keittiön pinnat hirrelle ja lattian lankkulattiaan asti, Matti aikoi tulla talolle pohtimaan jatkoa. Nyt vain innolla töihin!

Talkooväkeä

Ylätalolle on tarjoutunut mukavasti talkooväkeä. Kyllähän se tuntuu aina todella kivalta, kun ystävät ja läheiset tarjoavat apuaan. Leikillisesti olemmekin naureskelleet tekevämme talolle "hätälistan", johon merkitään sarakkeet: Ei ole osoittanut intoa talkoisiin, Lupautunut talkoisiin silloin tällöin ja Sanonut olevansa AINA valmis talkoisiin... Kiitos kaikille talkoissa olleille sekä tuleviin vielä mittavimpiin talkoisiin osallistuville.

Kahvitauolla aikuisten lisäksi myös pienempää talkooväkeä.