Uusi vuosi ja valmista tuli!

Onnellista uutta vuotta 2015!

On tullut aika myöntää, että bloggailutahti on nykyisin melkoisen hidas. Meillä on ollut paljon tietokone/nettiyhteysongelmia ja lasten mentyä nukkumaan ei ole hermot enää riittäneet tapella koneen kanssa. Päivityksiä onkin ollut todella harvoin. Aiomme jatkaa blogin pitämistä, mutta lukijat joutuvat kyllä venymään ja odottelemaan kirjoituksia. Vaikka yhteydet ovatkin nyt kunnossa, taitaa tämä blogi siirtyä rauhalliseen tahtiin.

Yläkerran remontti on nyt valmis. Joulun jälkeen vielä maalasimme portaat ja nyt pari huonekaluakin on jo kiivennyt toiseen kerrokseen. Kun aloitimme urakkaa kesän alussa, en ollut hahmottanut, kuinka isoon ja aikaa vievään hommaan lähdimme. Olimme aiemmin kunnostaneet kokonaisen talon ja pihapiirin, joten kuvittelin yläkerran asuinkäyttöön remontoinnin tuntuvan pieneltä jutulta. Nyt remonttitahtia rytmitti kuitenkin kaksi pientä poikaamme, joten hommia tehtiin mummon saapuessa hoitamaan/yöllä poikien mentyä nukkumaan. Aluksi tuntui ihanalta tarttua taas työkaluihin, mutta puuhat etenivät hitaasti lapsien ehdoilla. Nyt kuitenkin istun onnellisena vintillä ja lopputulos on juuri sellainen (tai parempi), millaiseksi se kuviteltiin.  ISOT kiitokset vielä remontissa auttaneille ukeille ja poikia hoitaneelle mummolle. Alla kuvia remontin vaiheista.

Yläkerran kattoon tulevat laudat kuivumassa tuvassa.

Laudat saatu naputeltua kattoon. Huokolevyt jo pohjamaalattu ja saumoissa kuittinauhat sekä sanomalehdet.

Ukit hommissa.

Alkuperäiset portaat. Kuva otettu eteisestä.

Jaakko portaita purkamassa.

Uudet portaat alkavat hahmottua.

Ukkien projektina ovi, josta kulku tuvan päälle.

Tapettiliisteri keiteltiin itse.

Työhuoneosio. Tähän pitäisi vielä rakennella kirjahyllyä.

Aula

Uudet portaat!

Näkymä portaiden yläpäästä.

Huonekaluja ja tekstiilejä puuttuu vielä paljon. Yläkertaan on lisäksi suunnitteilla samanlaiset valurautapatterit kuin alakerrassa, mutta jätämme niiden rakentelun ensi kesäksi.

Vintillä ja pikkuinen veli

Blogi on uinaillut pitkään, sillä elämässämme on ollut melkoisia myllerryksiä.

Olin kasvatellut mahaa jo viime syksystä ja pääsiäismaanantaina oli laskettuaika Urhon pikkuveljelle. Jouduin kuitekin sairaalaan helmikuun alkupuolella ja 4.3 syntyi sitten pikkuinen pikkuveli. Tehohoitojakson ja myllerrysten jälkeen perheemme elämä on viimein asettunut taas uomiinsa ja remonttihommillekin riittää pikku hiljaa aikaa ja voimia.

Meksikosta raahattu riippumatto löysi paikkansa, mutta emme ole sitä juurikaan ehtineet käyttämään.



Yläkerran remontin luvat tulivat jo ennen kesää. Ylös tulee siis työtilat sekä meidän makuuhuoneemme päätyyn. Rakenteellisesti päädyimme ratkaisuun,  jossa tilan sivut jätetään edelleen tuulettuviksi kylmiksi tiloiksi. Tämä ratkaisu tuntui lopulta oikealta vanhassa talossa. 

 Uudet portaat lähtevät eteisestämme (nyt kuistilta).

Hommaa on tehty pienissä erissä sekä lisäksi parina talkoopäivänä.Talkoissa on huiskinut tuttuakin tutumpi porukka: Matti, Esko sekä lastenhoidosta vastannut Riitta. Kiitokset! Poistimme lattiasta vanhat eristeet ja laitoimme pohjalle paperin. Alakertaan ropisi komea purusade ja ajoituksemme osui juuri kesäkuun jäätävän kylmään ajankohtaan. Puoli taloa siis hengitti turhankin hyvin ylöspäin.

 

 

Tilasimme ylös tulevan uuden ikkunan samalta iisalmelaiselta puusepältä kuin aikoinaan muutkin talon ikkunat (Komulainen). Ikkunan malli otettiin toisen päädyn vanhasta ikkunasta, jonka aiomme kunnostaa takaisin paikoilleen. Kävimme taas maalaushommissa verstaalla ja maalina oli tutut Uulan maalit. Ikkuna on jo kotona ja odottaa paikoilleen pääsemistä.

 Perheen pienin, Otso-poika, pääsi myös mukaan verstaalle.

 

Sisustusintoilija sisälläni nostaa taas päätään ja olen jo miettinyt yläkerran huonekaluja, tekstiilejä ja pintoja. Haen sinne ehkä astetta vapaampaa tyyliä kuin alakerrassa ja aion tapetoida ehkä osan seinistä iloisen kirjaviksi Pihlgren & Ritolan eri tapeteilla. Muutamia rullia olen jo saanut ostettua, mutta armaat bloginlukijat, mikäli teillä on jäänyt remonteistanne ylimääräisiksi rullan loppuja tai ihan täysiäkin rullia jotakin ko. firman tapetteja, olisin kiinnostunut ostamaan niitä. Toisena vaihtoehtona seiniin on mielessäni pyörinyt kangaskokeilu. Minulla on melkoisen paljon aikojen saatossa varastoon haalittuja retrokankaita. Onko kellään kokemusta kankaista seinissä? Vinkkejä työskentelyyn?

Joulua ja suunnittelua!

Tänä vuonna joulua sai valmistella rauhassa. Perinteistä pidettiin kiinni, vaikka ulkona olikin plussakeli. Aattona käytiin kirkossa, saunottiin, syötiin perinteinen jouluateria, herkuteltiin ja iloittiin joulupukista. Urhon touhuja oli mukavaa seurata. Joulupukin keppi oli pienestä miehestä se kaikkein paras ja kiehtovin juttu koko illassa.

Olen Kuopion joulumessujen vakiokävijä. Useana edellisenä vuonna olen jo melkein ostanut keiteleläiseltä käsityöläiseltä ihanan lintulaudan. Tänä vuonna hänellä oli vielä myymättä juuri meille oikean värinen ja kokoinen lintulauta!

Vielä viime viikolla kuva olisi ollut mukavan talvinen, mutta juuri ennen aattoa satoi vettä ja lumet lähtivät!

 

Tuvan uusin asukas haettiin Kuopiosta samalla reissulla joulumessujen kanssa. Olen okl:ssä saanut yhden kokonaisen harmonitunnin, joten soittaminen vaatii vielä ankaraa paneutumista asiaan.

 

 

Joululomalla olisi tarkoitus suunnitella seuraavaa hommaa:

Ajatuksissa on siis yläkerran rakentaminen.

Ullakko on tällä hetkellä kylmää tilaa, mutta noin puolet tilasta olisi tarkoitus tehdä huoneeksi tai huoneiksi. Monta asiaa on vielä auki: tehdäänkö sinne ns. laatikkohuone (vanhoissa taloissa huoneet yläkertaan on itseasiassa toteutettu juuri siten) vai tehdäänkö huone, jonka katto laskeutuu laipioita myöten? Milloin aloitetaan, nyt vai keväällä? Suurennetaanko päädyn ikkunaa?

Portaat pitää uusia loivemmiksi ja ne on tarkoitus nikkaroida itse. Suunnitelmissa on umpiportaat, joiden alle tulee ehkäpä vaatekomero. Lomalla voisi olla aikaa vierailla tuttavien vanhoissa taloissa, joissa on vintillä huoneet.

 

Ihanaa joulunaikaa ja onnellista vuotta 2014!

 

On syksy niin ihmeellinen..

Syksyn antimet ovat luonamme ja pakastin on täyttynyt marjoista. Viinimarjat, mustikat ja puolukat ovat nyt pakastimessa. Suolasienipurkkeja on tänä syksynä kertynyt enemmän kuin moneen vuoteen. Savon mailla sieniä on riittänyt hurjan paljon. Saaliina ovat olleet lähinnä tatit ja rouskut, mutta vakaana aikomuksena olisi opetella joka vuosi yksi sieni lisää, jotta osaisin kerätä myös erilaisia vahveroita sekä haperoita.

Saimme tällä viikolla laitettua kuistiin päällimmäisen huopakerroksen sekä ulkopokat ikkunoista paikoilleen. Nyt kun saadaan vielä sisäpokat, niin syksy voi tulla! Seuraavaksi siis kuistin sisätilojen kimppuun. Toivottavasti hyviä säitä vielä riittää, sillä ensi viikolla tulee kattoporukka ison aitan kattoa varten.

Kuistille on pitkään ollut tapetit valmiina ja nyt on taulukin.. Elokuvajuliste (Naiskohtaloita) löytyi pari vuotta sitten ullakkoa siivotessa. Nyt se kehystettiin ja juliste pääsee kuistille tulevan veskin seinälle. Sen värimaailma on juuri sopiva: harmaata, vihreää ja kehyksissä kultaa!

Hirsiä tontille ja valoa kansalle

Otsikointi on hieman hämäävä, sillä vaikka pihavalopylväät ovat jo paikoillaan, ei niitä ole vielä kytketty. Saman sarjan seinälamput tulevat talon oven sekä aitan ovien yläpuolelle. Sähkömies  tekee kytkennät samalla kun sähköistää kuistin. Kuisti onkin edennyt tänä viikonloppuna. Saimme ikkunakarmit paikoilleen, ikkunanpielilaudat tehtyä ja ulkoseinät rimoitettua. Onpa yksi seinä saanut jo keltamultaa ylleen. Kuvia tänne laitellaan, kun koko kuisti on maalattu.Kiitos avusta Matti, Riitta ja Esa!

Kuisti etenee. Hommissa Jaakko, Esa ja Matti.



Etsimme aiemmin hirsiä luhtiaitan seinän korjaamiseen. Anun veljen vaimon vinkistä kuulimme riihestä, joka oli saanut purkutuomion. Saimme näin ostettua kauniisti piiluttua hirttä. Kävimme merkkaamassa hirret ja launtaina ajoimme ne meille. Saimme puuta enemmän kuin aitan seinään tarvitsemme, joten niistä voi kehitellä projektia ensi kesäksi.. Nyt ne odottavat numeroituna kauniisti hirsitaapelissa. KIITOS Matille ja Esalle avusta!



Kaivurin ollessa viikko sitten tontilla laitoimme postilaatikkokiven paikoilleen. Nyt Esa jatkoi hommia ja postilaatikko on omalla paikallaan.

Ikkunanpielilaudat ja pihoja

Ympäristömme alkaa pikku hiljaa näyttää asutulta, kun saimme tehtyä pihamaita kuntoon, sekä ikkunanpielilaudat paikoilleen ulos. Ko. yksityiskohta muutti melkoisen paljon talon ulkonäköä. Suurena apuna puuhassa olivat molempien isät. Kiitokset taas Eki ja Matti!

Torstaista launtaihin pihassamme pyöri kaivuri. Puikoissa tietenkin jälleen Anun veli-Pasi. Takapihaltamme hävisi kiviraunio, pihoja tasoiteltiin, kukkapenkkejä tehtiin, nurmea kylvettiin,nostettiin paikoilleen portaat ja postilaatikkoteline, kunnostettiin rantatietä jne. On ilo katsoa, kun jollakin on taito hyppysissä. Pasi liikutteli esim. porraskiviämme puolen sentin tarkkuudella aivan kuistin edessä. KIITOS korvaamattomasta avusta! Ison urakan pihan laitossa tekivät myös avuksi saapuneet Riitta, Matti ja Esko. Kiitos ahkeroinnista myös Riikalle, Jennille, Alisalle, Virpille, Juholle ja Villelle, jotka kaikki kävivät päivän aikana haraamassa nurmikkoa

.



Porraskivi siirtyy paikoilleen.

Tuleva pionipenkki



Jaakko kylvää nurmensiementä.

Rantatien kunnostus

Kaikki harat ja haravat käytössä

Perinneperennoja. Suurin osa lahjana Anun äidiltä Kivelästä. Osa Ylätalon pihasta löytyneitä (esim. harjaneilikka, akileija ja kullero)

Mannerheim on hiirten jahtaamisen lisäksi ahkera raksakisu ja kaikissa hommissa mukana. Ajoimme keskiviikkona metrisiä halkoja traktorin peräkärrissä ja heittelin niitä talliin pinottavaksi. Marskin oli pakko päästä touhuun mukaan vaikka pauke ja rytinä oli kova. Nyt on ensi talven puut valmiina. Kiitos isosta urakasta Riitta ja Matti!

Samana iltana jatkoimme Jaakon kanssa ikkunanpielien laittoa. Marski jäi vahingossa telineiltä tulleen Jaakon alle ja lähdimme viemään sen vauhdilla Iisalmeen pieneläinklinikalle. Eläinlääkäri kuvasi rääpäleen ja totesi sillä olevan ehjät luut. Diagnoosina on aivotärähdys. Kisu oli aivan sekaisin pari päivää ja huoli oli suuri rakkaaksi tulleesta lemmikistämme. Nyt kuitenkin vauhti on lähes entisensä ja Marski on puuhissa taas mukana.