Joulua ja suunnittelua!

Tänä vuonna joulua sai valmistella rauhassa. Perinteistä pidettiin kiinni, vaikka ulkona olikin plussakeli. Aattona käytiin kirkossa, saunottiin, syötiin perinteinen jouluateria, herkuteltiin ja iloittiin joulupukista. Urhon touhuja oli mukavaa seurata. Joulupukin keppi oli pienestä miehestä se kaikkein paras ja kiehtovin juttu koko illassa.

Olen Kuopion joulumessujen vakiokävijä. Useana edellisenä vuonna olen jo melkein ostanut keiteleläiseltä käsityöläiseltä ihanan lintulaudan. Tänä vuonna hänellä oli vielä myymättä juuri meille oikean värinen ja kokoinen lintulauta!

Vielä viime viikolla kuva olisi ollut mukavan talvinen, mutta juuri ennen aattoa satoi vettä ja lumet lähtivät!

 

Tuvan uusin asukas haettiin Kuopiosta samalla reissulla joulumessujen kanssa. Olen okl:ssä saanut yhden kokonaisen harmonitunnin, joten soittaminen vaatii vielä ankaraa paneutumista asiaan.

 

 

Joululomalla olisi tarkoitus suunnitella seuraavaa hommaa:

Ajatuksissa on siis yläkerran rakentaminen.

Ullakko on tällä hetkellä kylmää tilaa, mutta noin puolet tilasta olisi tarkoitus tehdä huoneeksi tai huoneiksi. Monta asiaa on vielä auki: tehdäänkö sinne ns. laatikkohuone (vanhoissa taloissa huoneet yläkertaan on itseasiassa toteutettu juuri siten) vai tehdäänkö huone, jonka katto laskeutuu laipioita myöten? Milloin aloitetaan, nyt vai keväällä? Suurennetaanko päädyn ikkunaa?

Portaat pitää uusia loivemmiksi ja ne on tarkoitus nikkaroida itse. Suunnitelmissa on umpiportaat, joiden alle tulee ehkäpä vaatekomero. Lomalla voisi olla aikaa vierailla tuttavien vanhoissa taloissa, joissa on vintillä huoneet.

 

Ihanaa joulunaikaa ja onnellista vuotta 2014!

 

Rakentamista!

Anu vietti suurimman osan viikonlopusta ystävänsä polttareissa, joten Jaakko puuhaili talolla. Lauantaina urakkana oli korjata haljennut kivijalan valu. Ilmeisesti kylmilleen jäämisen jälkeen sokkelin alle on päässyt routa, joka oli liikuttanut yhtä talon uudemman osan kulmaa. Rautakangella ja liinoilla halkeama saatiin kurottua umpeen ja samalla väliin lisättiiin laastia. Kulman eritystä on tarkoitus parantaa ulkoa päin ja kunhan sisälle saadaan talveksi lämmöt, niin eiköhän kulma pysy kohdallaan. 

Seuraavana työkohteena oli tulevan kylpyhuoneen ja saunan pohja. Nämä tehdään maanvaraisella valulattialla, kuten vastaava mestari suositteli. Jaakko kaivoi ensin vanhasta rossipohjasta huonon maan (maatuvaa ainesta joukossa) pois. Anu ehti jo auttamaan soran kärräämisessä ja levityksessä. Sora tulee anturan alle ja soran päälle laitettiin finnfoamit. Päivät venyivät pitkiksi, mutta homma jäi kesken ja betonimylly ei ehtinyt vielä käyntiin. Tarkoitus jatkaa viikolla joku ilta. Seuraavana vuorossa kevytsoraharkkojen latominen anturan muotiksi ja anturan raudoittaminen. Saunan ja kylpyhuoneen perustukset tulevat siis irti vanhasta sokkelista, jotta mahdollinen pienikin sokkelin liike ei aiheuta ongelmia kosteissa tiloissa.

Työiltoina olemme edelleen kiirehtineet ikkunaurakkaan. Siinäpä ne arki-illat ovat menneet. Suurena apuna halleissa on ollut Anun äiti ja isä sekä Jaakon isä. Tilannekatsaus: kaikki muut karmit ja pokat pohjamaalattu + kaksi kertaa pintamaalattu, mutta ulkopokien toinen puoli on vielä pintamaalaamatta toisen kerran. Kuivuminen on jälleen hidasta, kun kelit on kosteat ja kylmemmät.Loppu häämöttää!

Eristäminen

Ylätalon eristykseen on ilmeisesti tehty suuremmat parannukset viimeksi 50-luvulla. Keittiön seiniä purettaessa hirsipinnalle löytyi seinästä vuosiluku 1956, jonka uskomme tarkoittavan levytysvuotta. Levytykseen oli käytetty Haltex-levyä, joka sinäänsä on hyvä eriste. Osassa uudemman puolen seinistä oli halteksin alla vielä vanha pinkopahvi, joka on toiminut hyvänä ilmansulkuna. Vanhojen rakennusten lämpimänä pysymisessä (myös nykytalot) on eristyspaksuutta tärkeämpää hyvä ilmatiiveys. Hirsirungon ulkopuolella ei luonnollisestikaan ole mitään eristystä, koska talomme on ilman ulkovuorausta. Lattioiden eristys oli alkuperäinen (lattian rakenne kuvattu aikaisemmassa kirjoituksessa). Yläpohjan tämän hetkinen eriste on myöskin alkuperäinen. Talon vanhemmalla puolella eristeenä on yläpohjan lomalaudoituksen päällä tiukaksi tampattu sammal, tämän päällä puru-/pehkukerros ja päällimmäisenä ohut savikerros. Uudemmalla puolella laudoituksen päällä vanhoista paperisäkeistä ja lehdistä tehty tiivistyskerros. Tämän päälle on laitettu varsinaiseksi lämpöeristeeksi sahanpurua ja pehkuja.

Talon uusi eristäminen tehdään mahdollisimman paljon vanhaa säästäen/hyödyntäen. Koska nykyisessä rakenteessa ei ole muovipohjaisia höyrynsulkua tai mineraalieristeitä, ei niitä rakenteeseen aiota tulevaisuudessakaan laittaa. Näin saadaan talo toimimaan teknisestikin mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Toisaalta nykyisten höyrysulkujen laittaminen olisi mahdotonta, koska kuitenkaan ei saavutettaisiin vanhojen rakenteiden kanssa täysin suljettua kokonaisuutta. Suurin osa talon vanhemmasta osasta (tupa ja kaksi kammaria) tulee jäämään hirsipinnalle sisältä, joten ainut lisäeristämisen mahdollisuus on rakennuksen ulkopuolelle. Aiomme tehdä ulkoverhouksen suojaamaan jo jonkin verran auringossa tikkuuntunutta hirsirunkoa. Tällöin lisäeristämisen teko ulkopuolelle on luonollista. Ulkopuolella oleva lisäeristys toimii teknisesti paremmin, koska alkuperäinen runko jää ns. "lämpimälle" puolelle ja näin mahdollinen rakenteeseen johtunut kosteus voi taas siirtyä helpommin ulospäin vahingoittamatta rakenteita. Parhaiten seinä toimisi pelkästään yhdestä materiaalista tehtynä (pelkkä hirsirunko), mutta nykyajan energianhinta ja asumismukavuus pakottaa kompromissien tekoon.

Pääsääntöisesti kaikki Ylätalon lisäeristäminen tehdään sellupohjaisella eristeellä. Selluvilla soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaan parhaiten vanhaan taloon, koska se on valmistettu puupohjaisesta raaka-aineesta. Eriste toimii kosteusteknisesti oikein eli se pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta ilman että se menettää eristyskykyään. Tämä on tärkeää, koska ei ole mahdollisuutta/halua käyttää kosteutta läpäisemättömiä muovikelmuja. Näin saadaan paljon keskustelua aikaan saanut ns. "hengittävä rakenne". Tätä ei kuitenkaan pidä sotkeä huonosti tiivistettyyn rakenteeseen.

Yläpohjan lisäeristäminen on tarkoitus tehdä puhaltamalla suoraan vanhan eristeen päälle sellupohjaista puhallusvillaa. Ainut kohta, jossa käytetään kivivillaa on piipun juuret, jotta saavutetaan paloturvallisuuden nykyvaatimukset (jottei kävisi kuin Osmolle Metsoloissa...) Myös nykyiset selluvillat on käsitelty siten, että ne saavuttavat hyvän palonkestävyyden. Myös seinien ja alapohjan eristäminen on tarkoitus tehdä selluvillalla. Hirsirungon ulkopinnan rakenteeksi on suunniteltu seuraavaa:
- hirsirunko
- 2"x2" koolaus
- puhallettava selluvilla koolausten väliin, paksuus noin 50mm
- tuulensuojalevy
- ristikoolaus 22mm laudalla (tuuletusväli)
- rakorimalaudoitus
Puhallusvillan etuna verrattuna levyvillaan on sen tunkeutumínen hirsien halkemamiin ja muutenkin tiivistyminen paremmin epätasaiseen ulkoseinään. Tuulensuojalevynä on tarkoitus käyttää 12mm tai 25mm perinteistä tuulensuojalevyä. Räystäiden nykyinen mitta estää eristyspaksuuden suuremman kasvattamisen hirrren ulkopuolelle. Lisää tarinaa eristyksestä kunhan varsinaisesti sitä ruetaan tekemään.

Lämmityskysymykset?

Tähän asti Ylätalon lämmitysvastuun ovat kantaneet viisi tulisijaa, jotka aiotaan kunnostaa käyttökuntoon. Kuitenkin meillä on tarkoitus tehdä taloon varsinainen peruslämmöntuottaja, joka samalla tekee lämpimän käyttöveden. Lämmitys perustuu maalämpöpumppuun. Tästä eteenpäin onkin sitten hankalien valintojen aika, koska olemme painineet esimerkiksi seuraavien kysymysten äärellä:
- Miten maalämpö kerätään?
Vaihtoehtoina maahan kaivettu putkisto, jonka yhteispituus on suuruusluokkaa 700 metriä. Maahan
kaivettua putkistoa puoltaa sen halvemmat perustamiskustannukset. Kuitenkin Ylätalon ympäristössä maaperä on hiekka-/soramaata, joten lämmön "irtoaminen" maasta arveluttaa. Toinen vaihtoehto on tehdä kallioon pari sataa metriä syvä porareikä. Plussana ehkä varmempi lämmönsaanti? ja miinuspuolena yllättäin korkeampi hinta.
- Lämpöpumpun tyyppi ja mitoitus?
Olemme kyselleet tarjouksia eri lämpöpumppuvalmistajilta. Ihmetystä on aiheuttanut huomattavan paljon toisistaan poikkeavat lämpöpumpun tehomitoitukset. Tarjouksia on tullut 8-13kW tehovälillä. Myös pumpputyypit poikkeavat toisistaan. Toiset kannattavat "tulistuspumppua" ja toiset yksinkertaisempaa rakennetta. Hintaeroa näillä ratkaisuilla ei ole merkittävästi ole.
- Lämmönjako?
Vaihtoehtoina vesikiertoinen lattialämmitys tai patterilämmitysverkko. Joka tapauksessa kosteisiin tiloihin ja laattalattioihin tulee lattialämmitys. Oma suosikkimme on lattialämmitys koko taloon. Tätä valintaa puoltaa maalämpöpumpun parempi hyötysuhde (lattioissa voidaaan kierrättää huomattavasti haaleampaa vettä kuin patteriverkossa). Lattioiden suuri pinta-ala luovuttaa tasaisemmin lämmön kuin patterit eikä vanhan tyylisiin huoneisiin tarvitsisi tehdä näkyviä muutoksia kuten suuria pattereita. Toisaalta monet ovat sitä mieltä, että nykyisiä teknisiä ratkaisuja ei missään tapauksessa saa piilottaa vanhoja taloja korjattaessa. Lattialämmityksen haasteena on vanhojen lankkulattioiden käyttö. Lankkulattiat ovat noin 40mm paksut, joten moni on arvellut, että lankut eristävät liikaa ja estävät näin lämmönsiirtymisen huonetilaan. Oma visio on tämän ongelman poistamiseksi on seuraava: Ajetaan sirkkelillä lattialankun alkulmasta pois putken kokoinen pala, johon putki painetaan lattiolankkuja kiinnitettäessä. Tämä rakenne teettää paljon töitä. Tämä on siis aivan omasta päästä keksitty ratkaisu, jolla lämmitysputkea saadaan lähemmäs lattian pintaa. Mietittyttää miten lattialankut lovetut lattialankut käyttäytyvät. Joka tapauksessa lattialämmitys aiheuttaa lankkuihin jonkin verran elämistä, mutta tämä ei meidän mielestä haittaa, koska kyseessä ei ole uusi, peilipintaan lakattu lattia. Patteriverkoston teko olisi suhteellisen helppo ja tekniikka jo monta kymmentä vuotta testattua myös saneerauskohteissa.

Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoparia tulevat jokaiselle maalämpöä harkitsevalle eteen. Näihin otetaan mielellään kokemuksia ja vinkkejä vastaan. Kuitenkin jos jollakin on kokemusta lattialämmityksen ja vanhan lankkulattian yhdistämisestä, niin olisimme erittäin kiinnostuneita kuulemaan tämän ratkaisun toimivuudesta. Kommentoikaa reilusti kaikkea puolesta tai vastaan.

Rossilattioiden rakenne

Talon uudemman puolen  lattiarakenteet on tarkoitus säilyttää pääosin rossipohjalla. Ainut poikkeus tulee saunan ja pesuhuoneen alle tulevasta maanvaraisesta laatasta. Alkuperäinen lattioiden rakenne oli etu- ja takakammerissa seuraava:

- tasoitettu maakerros

- kivien varaan asetetut pitkittäiset kannatuspelkat

- poikittain edellisten pelkkojen  päällä toinen kannatuspelkkakerros, edellä mainituilla rakenteilla saatu noin 400mm tuuletusväli lattian ja maan väliin

- pelkkaristikon päällä poikittain lomalaudoitus, tuppeensahattua sekalautaa

- tiivistetty sammalkerros, noin 50mm

- pehkukerros, noin 150mm

- useaan kerrokseen ladotut tuohet

- hiekka-/savikerros, noin 100mm

- savikerrokseen "uivana" ladotut 4"x4" parrut

- noin 40mm paksut lattialankut

Aikojen saatossa kammarien lattioiden tiiveyttä/lämmöneristystä oli parannettu. Etukammarin lankkulattina päälle oli laitettu kartonki ja muovimatto. Takakammarin lattiaan taas oli laitettu alkuperäisen lattian päälle karhuntaljakerros (mineraalivilla) ja sen päälle lyöty ohut ponttilattia.

Keittiön lattia ei ollut lämpöeristetty ollenkaan. Lankkulattian alla oli vain kivien varaan asennetut kannatuspelkat. Tätäkin rakennetta oli "paranneltu" lisäämällä lattiaan lastulevykerros ja sen päälle muovimatto. Keittiöönkin tulee vastaava rossilattia kuin kammareissakin, joten keittiön lattian alla tarvittiin lisää tuuletustilaa. Tästä syystä urakoimme viikonloppuna lattian alta maa-ainesta pois.

Kaikkien lattioiden rakenne oli silmämääräisesti terveen ja kuivan näköinen, joten tässä suhteessa teimme turhaa työtä. Kuitenkin osa lattioiden kannatteneista kivistä olivat liikkuneet/painuneet hieman ja lattia oli painunut joistakin kohdista. Purkua puolsi myös se, että nähtiin rakenteiden todellinen kunto. Jos remonttia olisi jatkettu avaamatta lattioita, niin lattioiden kunto olisi varmasti mietittänyt aika-ajoin. Myös lämpöeristeen lisääminen vaati vanhan purkamista.

Alkuperäiset lattiat ovat olleet siis maasta tuettuina irti varsinaisesta kivijalasta ja hirsikehikosta. Uuudet lattiat suunniteltu tehtäväksi siten, että kaikki rakenteet tuetaan kivijalan päällä olevasta alimmasta hirsikierrosta. Alla lueteltu karkealla tasolla uudet lattioiden rakenteet:
- 2"x8" lankku, kiinnitetty palkkikengillä alimpaan hirsikiertoon, 400mm jaolla
- 8" lankkujen alapintaan laudat
- 8" lankkujen väliin 25mm tuulensuoja (edelliset laudat kannattelevat)
- ristikoolaus 2"x4" lankulla
- ristiinkoolattu rakenne täyteen lämpöeristettä (yht. eristettä 300mm)

- ilmansulkupapari

- vanhat lankkulattiat