Yläkerran kalustusta

Saatuamme yläkerran valmiiksi pidimme hengähdystauon sirkkelin
soinnista ja vasaran paukkeesta. Toisin sanoen teimme siis aika paljon pihahommia ja polttopuupuuhia yms.
Nyt kuitenkin intouduimme palaamaan takaisin ylös ja teimme sinne ISON vaatekaapin.
Suurin osa kaapista on henkaritankoa, mutta toisessa päässä on myös lankakoreja.
Ollaan asuttu Ylätalossa nyt neljä vuotta ja sain ensimmäistä kertaa henkaritilaa.
Hetkessä oli juhlantuntua!

Kaapin yläkoristeen luonnostelua


  
 Työpöydän ympärille nikkaroitiin simppeliä kirjahyllyä ja alakerran takkahuone vapautui kirjataakasta. Takkahuone on siis palaamassa ihan oikeasti takkahuoneeksi/vierashuoneeksi.

Portaikko täyttyi lasten ja kummilasten valokuvista. Nytpä tuli käyttöä vuosien varrella keräillyille vanhoille metallikehyksille.

Kattokruunu ei istu lainkaan talonpoikaiseen alakertaan, mutta kuinka komea se onkaan täällä ylhäällä! Kaunotar löydettiin Loviisan Vanhat talot- tapahtuman antiikkimarkkinoilta ja Jaakko sähköisti sen.

Tekstiilit vielä hakevat osin linjojaan.. Lukukömmäkköön ompelin tyynyjä vanhoista raanuista. Ne sopivat mielestäni mukavasti harmaan lautaseinän kaveriksi. Patjakin on suunnitteilla.
Mattojen pohdinta on hankalaa. Perinteiset räsymatot, joita koko alakerta on täynnä, eivät tunnu tänne istuvan. Itämaiset matot tai sitten ihan yksiväriset räsymatot ovat lähinnä harkinnassa.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hieno kaappi. Pihahommatkin onnistuvat paremmin kun on kuivaa ja aurinkoista.

Villa Elina kirjoitti...

Hei!
Ihanan värikästä teillä. Katselin aikani ja mietin, että onpas tutunnäköistä... Sitten tajusin, että teillä on suurinpiirtein samanlainen, jossei jopa yhtäläinen yläkerta ja eteinen. Raput meillä on jo tuollaiset avoimet, mutta niitä ei ole käsitelty mitenkään. Tästä sain lisäinspistä aloittaa homman :)

KaiDe kirjoitti...

Teillä on remontointi edennyt hurjasti. Harmi kun ei tule liikuttua siellä päin enää niin tiheään niin ei pääse näkemään livenä. Pitää varmaan jossain välissä käydä ihan varta vasten.

Antti Laajalahti kirjoitti...

Hienoa että Ylätalon piipusta nousee taas savu. Aikamoisen remontin olette tehneet, mutta eipä ole työ mennyt hukkaan. Monet kahvit on Ylätalon pöydän ääressä tullut juotua mutta niistä on jo kulunut aikaa yli 40 vuotta. Onnea uuteen kotiin!

Anonyymi kirjoitti...

Luin blogisi läpejään.
Jossain blogissasi kai mainitsit olevasi opetustehtävissä oleva ihminen, jota ihmettelin suuresti.

Ihmettelen blogiteksteistä ilmenevää yleissivistyksen suppeaa määrää
etenkin opettajatehtävissä olevalta henkilöltä. Tähänkö on menty opettajakoulutuksen tasossa ja yleissivistyksen hallinnassa tämänkin ikäisten ihmisten kohdalla mistä teissä on kyse.

Hienon homman olette kuitenkin tehneet, joskin ei voi sanoa itse. Rahalla ensinkin saa hommia sujumaan ja , jos oikein osaa käyttää hyväkseen sukua ja ystäviä niin vot asiat alkavat hyrräämään ja voi vain todeta hommat on tehty ja iloinen emäntä voi kutsua talkoolaiset tuomiensa pullien ja leivonnaisten kanssa talkookahveille, jos itse keittävät ja tuovat puut tullessaan.
Onnea vain liitollenne ja uudelle tuvalle.