Ei koskaan. Tällä kertaa kaivamistyön kohteen oli jälleen tupa, kun teimme pohjatyötä lattian tukipilareita varten. Rossin Jari kävi raksalla ja totesi minun ruskettuneen kovasti - olin siis jälleen kerran saanut upean likakerroksen! Talomme on sisältänyt miljoonia kiviä ja niitä löytyy aina vain lisää. Tänään yritimme ensin hajottaa yhtä järkälettä poralla ja sitten lekalla. Lopulta jättiläinen sitten haudattiin syvemmälle. Suurimmat kivet täytyy myöhemmin hajottaa lainaporalla.
Kun kuopat oli kaivettu, niihin ajettiin mursketta (ajettu meille jo aiemmin Kivikorven graniitilta). Matti ja Riitta olivat jälleen kerran hikoilemassa kanssamme.
Viikonlopuksi suuntaamme Porvooseen päin häihin ja maanantaina menemme tapettiostoksille sekä maaliostoksille.
3 kommenttia:
Pitkästä aikaa kurkistin sivujanne. Ahkeria olette olleet! Säätkin ovat mukavasti suosineet puurtamista. Innokkuutta työhön edelleen ja antoisaa loman jatkoa ! A-Maija
Kiitos Anna-Maija! On niin mukavaa, että jaksat seurata hitaasti etenevää blogiamme. Mukavaa loman jatkoa armas kollega - vielä on piiiiitkä aika ennen kuin työt alkaa. Anu
Heh, tuo on kyllä niin totta. Maansiirtotyöt ja maanrakennustyöt eivät koskaan lopu. Tsemppiä teille!
Lähetä kommentti