Aarteita ja ruostetta

Vanhan talon omistajana ja kovana romunrakastajana saa joskus etsintätehtäviä myös ystäviltä, esim. rompepäiviltä olen shoppaillut jo monelle ystävälle valurautapannut..
Niinpä myös ystäväni (valokuvaaja Tuija Ollikainen) kysäisi minulta kesällä, olenko nähnyt myytävänä olevaa rautasänkyä. En ollut oikeastaan koskaan itse himoinnut sellaista ja lisäksi pohdin niiden olevan melko hinnakkaita. Lupasin kuitenkin pitää silmäni auki..
Ilman tuota lupausta en olisi varmaankaan huomannut näitä aarteita romunkeräyksessä.

Kasassa oli kaksi Helsingin Rautasänkytehtaan valmistamaa sänkyä, jotka ostin sitten mukaan.

Edessä oli kova työ:
hiomista (rautaharjalla, hiomapaperilla, hiomakoneella ja rälläkällä), pohjamaalausta ja maalausta.


Lopputuloksena oli kaksi sänkyä. Toinen lähti valokuvausrekvisiitaksi ystävälleni ja toinen löysi meidän takkahuoneeseen. Poitsut tykkää kovasti (ja aikuisetkin).


Tämä kesä oli niin ihana - aurinkoa ja lämpöä riitti ja savusaunamme oli kovassa käytössä.

Pitkään mielessä muhinut savusaunan eteisen
remontti puuhattiin vihdoin.
Jaakko teki tilaan kunnon lattian lämpökäsitellystä
puusta ja me poikien kanssa
kunnosteltiin/tuunailtiin sinne sohvasänkyä,
maalattiin paikkoja yms.


Moni pitkään aitassa lojunut juttu löysi nyt paikkansa ja käyttötarkoituksensa.
Aurinkoista syksyn jatkoa!

Yläkerran kalustusta

Saatuamme yläkerran valmiiksi pidimme hengähdystauon sirkkelin
soinnista ja vasaran paukkeesta. Toisin sanoen teimme siis aika paljon pihahommia ja polttopuupuuhia yms.
Nyt kuitenkin intouduimme palaamaan takaisin ylös ja teimme sinne ISON vaatekaapin.
Suurin osa kaapista on henkaritankoa, mutta toisessa päässä on myös lankakoreja.
Ollaan asuttu Ylätalossa nyt neljä vuotta ja sain ensimmäistä kertaa henkaritilaa.
Hetkessä oli juhlantuntua!

Kaapin yläkoristeen luonnostelua


  
 Työpöydän ympärille nikkaroitiin simppeliä kirjahyllyä ja alakerran takkahuone vapautui kirjataakasta. Takkahuone on siis palaamassa ihan oikeasti takkahuoneeksi/vierashuoneeksi.

Portaikko täyttyi lasten ja kummilasten valokuvista. Nytpä tuli käyttöä vuosien varrella keräillyille vanhoille metallikehyksille.

Kattokruunu ei istu lainkaan talonpoikaiseen alakertaan, mutta kuinka komea se onkaan täällä ylhäällä! Kaunotar löydettiin Loviisan Vanhat talot- tapahtuman antiikkimarkkinoilta ja Jaakko sähköisti sen.

Tekstiilit vielä hakevat osin linjojaan.. Lukukömmäkköön ompelin tyynyjä vanhoista raanuista. Ne sopivat mielestäni mukavasti harmaan lautaseinän kaveriksi. Patjakin on suunnitteilla.
Mattojen pohdinta on hankalaa. Perinteiset räsymatot, joita koko alakerta on täynnä, eivät tunnu tänne istuvan. Itämaiset matot tai sitten ihan yksiväriset räsymatot ovat lähinnä harkinnassa.

Uusi vuosi ja valmista tuli!

Onnellista uutta vuotta 2015!

On tullut aika myöntää, että bloggailutahti on nykyisin melkoisen hidas. Meillä on ollut paljon tietokone/nettiyhteysongelmia ja lasten mentyä nukkumaan ei ole hermot enää riittäneet tapella koneen kanssa. Päivityksiä onkin ollut todella harvoin. Aiomme jatkaa blogin pitämistä, mutta lukijat joutuvat kyllä venymään ja odottelemaan kirjoituksia. Vaikka yhteydet ovatkin nyt kunnossa, taitaa tämä blogi siirtyä rauhalliseen tahtiin.

Yläkerran remontti on nyt valmis. Joulun jälkeen vielä maalasimme portaat ja nyt pari huonekaluakin on jo kiivennyt toiseen kerrokseen. Kun aloitimme urakkaa kesän alussa, en ollut hahmottanut, kuinka isoon ja aikaa vievään hommaan lähdimme. Olimme aiemmin kunnostaneet kokonaisen talon ja pihapiirin, joten kuvittelin yläkerran asuinkäyttöön remontoinnin tuntuvan pieneltä jutulta. Nyt remonttitahtia rytmitti kuitenkin kaksi pientä poikaamme, joten hommia tehtiin mummon saapuessa hoitamaan/yöllä poikien mentyä nukkumaan. Aluksi tuntui ihanalta tarttua taas työkaluihin, mutta puuhat etenivät hitaasti lapsien ehdoilla. Nyt kuitenkin istun onnellisena vintillä ja lopputulos on juuri sellainen (tai parempi), millaiseksi se kuviteltiin.  ISOT kiitokset vielä remontissa auttaneille ukeille ja poikia hoitaneelle mummolle. Alla kuvia remontin vaiheista.
Yläkerran kattoon tulevat laudat kuivumassa tuvassa.

Laudat saatu naputeltua kattoon. Huokolevyt jo pohjamaalattu ja saumoissa kuittinauhat sekä sanomalehdet.


Ukit hommissa.

Alkuperäiset portaat. Kuva otettu eteisestä.

Jaakko portaita purkamassa.

Uudet portaat alkavat hahmottua.

Ukkien projektina ovi, josta kulku tuvan päälle.

Tapettiliisteri keiteltiin itse.

Työhuoneosio. Tähän pitäisi vielä rakennella kirjahyllyä.

Aula

Uudet portaat!

Näkymä portaiden yläpäästä.


Huonekaluja ja tekstiilejä puuttuu vielä paljon. Yläkertaan on lisäksi suunnitteilla samanlaiset valurautapatterit kuin alakerrassa, mutta jätämme niiden rakentelun ensi kesäksi.

Lämmin vintti!

Nykyiset jyrkät portaat.
Yksi merkittävä etappi on nyt saavutettu: vintin katon päälle on nyt puhallettu villat.
Jaakko kömpi ylhäällä puhallusputken kanssa ja Esko ja Matti täyttivät alhaalla konetta. Työskentely jatkuu nyt sisälämpötilassa. Seuraavana on vuorossa katon tekeminen loppuun, tuvan päälle avautuvan oven värkkääminen, viimeisten huokolevyjen laittaminen ja pohjamaalaus jne.. Paljon on vielä hommaa, mutta uusien, turvallisempien, portaiden rakentaminen lähenee! Urho odottaa kovasti portaita, sillä nykyisiin ei ole pienellä herralla mitään asiaa yksin.
Ukit puhallusurakan jälkeen.

Vintille portaiden viereen ylös tuleva aulatila on aivan pienen pieni. Toiveenamme kuitenkin oli, että saisimme siihen jonkinlaisen istuskelupaikan ja telkkarin/levysoittimen. Saimme tilaa lisää rakentamalla pienen eristetyn kömmäkön, johon tulee patja ja tyynyjä (kömmäkkö kuvassa aivan oikealla). Pieni tila teetti mahdottomasti ylimääräistä työtä, mutta on kiva lisäjuttu huoneessa. Siinä on sitten myös pojille mukava paikka lueskella Aku Ankkoja. Lattia tehtiin vanhasta ponttilaudasta ja takaseinä on suunnitelmissa toteuttaa harmaasta laudasta.

Kiitämme ja kumarramme jälleen talkooavulle ja poikia hoitaneelle Riitta-mummolle!

Lankku kerrallaan ja levy kerrallaan..

Syksyn saavuttua on yläkerran työmaakin viilennyt. Hommat on edenneet ja sekä makuuhuoneosiossa että työhuoneosiossa on nyt lattiat.
Käytimme talon vanhat lankut TODELLA tarkkaan ja ne riittivät vielä työhuoneosioon! Lattian tekeminen oli kyllä taas melkoista palapelia ja höylä sai töitä. Kiitos kärsivälliset
talkoolaiset Matti ja Esko.
Työhuoneosion lankkulattiaa

Huoneen sivut jäävät edelleen tuulettuviksi. Oikealle puolelle pääsee tuvan päältä, mutta vasemmalle puolelle Jaakko teki luukun ulkoseinään.


Lattioiden jälkeen Jaakko puuhasteli ikkunan ympärillä ja Anu jatkoi villoittamista. Nyt viikonloppuna kaikki seinät saatiin villoitettua loppuun! Huokolevyä puuttuu enää yksi palanen kuistin päältä ulkoseinältä ja yhdestä pätkästä portaiden kohdalla.

Vanhat yläparrut jätettiin näkyviin ja ne tummennettiin samalla seoksella (vernissaa 75% ja valopetrolia 25% sekä rautaoksidimustaa) kuin tuvan laipion paikkauskohdat aikoinaan.
Suurin osa katosta on naputeltu paikoilleen. Mustan ja punaisen liitto miellyttää kovasti silmää. Ennen yläkertaan naulaamista laudat taapeloitiin tupaamme kuivamaan - ja taas sai upeita sisustuskuvia.. Maalatut laudat loppuivat tietenkin kesken, joten vielä pääsee pensselöimään.



Kiitos talkooavusta myös Esalle sekä poikien kanssa paljon olleelle Riitta-mummolle!

Lankkuja!

Vinnillä alkaa näyttää jo huoneelta!
Kiitoksia taas kerran talkoolaisille eli Matti- sekä Esko -ukille ja poikia hoitaneelle Riitta- mummolle! Pikku hiljaa valmistuva tila on yhtenäinen, mutta siihen on tarkoitus sijoittaa sekä makuuhuone, työsoppi ja pieni löhönurkkaus levysoittimen kuunteluun yms.



Seinärungot on tehty yhtä pientä osiota vaille. Villoitus on jo hyvällä mallilla ja nyt myös lattialankkujen laittaminen aloitettiin. Jaakko palaa nyt töihin hellelomansa jälkeen ja hommia jatketaan ehtimisen mukaan.

Tuulettelin tutuille aiemmin, että olimme onneksi aikoinaan puhdistaneet myös yläkertaan tulevien lankkujen sivut. Kuvittelin, että nyt siis vain pätkitään sopiviksi ja nostellaan lankut yläkertaan. Lankuista oli kuitenkin putsaamatta paitsi sivut myös päälle liimattu paperi..
Paperi oli todella tiukassa ja vasta parin lankun jälkeen tuli mieleen kokeilla pehmentää sitä vedellä. Kostuttamisen jälkeen se irtosikin huomattavasti helpommin. Lankkujen puhdistuksessa meni kuitenkin melkein kaksi päivää. Haluaisimme jättää lattian maalaamatta ja antaa sen rosoisuuden näkyä, mutta lopullinen päätös tehdään sitten vasta valmiina. Koko tilaan meillä ei ole tarpeeksi omia vanhoja lankkuja, mutta saamme onneksi ostettua lisää meitä
lähellä vanhaa kyläkoulua remppaavalta kaverilta.
 
Päädyimme laittamaan yläkertaan samanlaiset vanhat valurautaiset patterit kuin muualla talossa on. Tiedossa on siis jälleen painepesuria, limujen irroittelua, tiivisteitä, koeponnistuksia jne. Jospa homma sujuu nyt nopeammin, kun on jo harjoiteltu.

Helleremonttia

Yläkerran remontti etenee tutulla kaavalla: talkooporukalla sekä välillä myös kaksin puuhaillen.
Matti- ja Esko-ukit ovat olleet kiitettävän innokkaita talkoilijoita, vaikka itse työmaa kuumenee koko ajan. Riitta-mummon sekä yhtenä päivänä myös Marja-liisan lapsenvahtiapu taas puolestaan on mahdollistanut Anunkin pääsyn työmaalle. ISOT kiitokset kaikille!


Kattolaudoitus tehdään tilassa olevien yläparrujen päälle. Parrut maalataan myöhemmin ja prosessi aloitettiin kattolautojen maalaamisella. Maalina käytettiin punamultaa, jota vahvennettiin vernissalla.

Seinärunkojen tekeminen vanhaan taloon on aina yhtä mukavaa.. Eristeenä käytetään tällä kertaa Ekovillaa levymuodossa. Vitalia ei kuulemma enää olekaan.

 
Seinille päädyttiin laittamaan tapettia, kun rullia alkoi löytyä ihan mukavasti. Tällä hetkellä rullien väreissä on punaista, keltaista, tummansinistä, ruskeaa, vihreää ja oranssia. Lopputulosta ei edes osaa vielä kuvitella. Sähköjen vuoksi myös muuta sisustusta ja tilan kalustamista on jo tuumittu. Navetassa on jemmassa talosta jäänyttä lankkulattiaa, mutta se ei riitä koko yläkertaan. Olisimmekin kiinnostuneita ostamaan vanhaa lankkulattiaa noin 15 neliötä tästä Ylä-Savon alueelta.