Aurinkoista juhannusta!

Viime yönä ajelimme Suomen suvessa palatessamme ystävien mökiltä ja matkalla lämpömittari painui nollan tuntumaan. Hrrr.. Ilmat saisi lämmetä myös kasvimaan puolesta.

Uusin hankinta taloon on puusohvavanhus, joka käy tupaan ryijyn alle hienosti. Mannerheim on ominut sohvan nukkumapaikakseen (nahkasohvalle kisu ei koskaan tule). Ryijyn molemmin puolin on lampetit, jotka saimme Jaakon äidiltä. Lampetit ovat siirtyneet suvussa ja tehneet pitkän matkan Naantalista lopulta tänne. Löysimme edellisessä päivityksessä mainittuja tiiliäkin jo yhden erän,

mutta lisää on etsinnässä lähialueilta.

Juhannuksen alla Anu sai ompeluinnostuksen,

kun huomasi valtavat verhopuutteet talossamme.

Nyt makuukammarissa, keittiössä sekä kodinhoitohuoneessa on verhot.

Materiaaleina käytetty vanhoja lakanoita sekä vanhoja verhoja.

Myös metsähuoneeseen tuli uudet verhot, mutta siitä kuvia myöhemmin, kun olen sitä muutenkin nyt uudelleen sisustamassa. Nyt savusaunan lämmitykseen ja jatkamaan juhannuksen viettoa.

Jo joutui armas aika ja sää sateinen

Marski ottaa rennosti ulkosaunan edessä olevan kaivon kannella.

Anun kesälomailu on alkanut sateisissa tunnelmissa.. Kun sade pitää taukoa, olemme puuhastelleet ulkona pihatöitä sekä puuhommia. Kuvat on kuitenkin nyt aurinkoisia.

 Tänä kesänä Ylätalolla onkin meidän ensimmäinen kasvimaa. Taistelu rikkoruohoja vastaan on loputon ja jos kamppailu jää voiton puolelle kasvimaalla/kasvilaatikossa kasvaa erilaisia salaatteja, keltasipulia, punasipulia, ruusukaalia, basilikaa, ruohosipulia, persiljaa, punajuurta, herneitä, keltaista ja vihreää kesäkurpitsaa, valkosipulia ja tietenkin perunaa..

Hyötykasvipuutarhamme (eli kasvimaa, mansikkamaa, raparperit ja omenapuut) on talon eteläpäädyssä pensasaidan takana. Rakensimme nyt kulkukohtaan portin, jonka juureen istutettiin villiviiniä. Haaveena on, että villiviini kiemurtelisi joku päivä porttia pitkin. Humalaa meillä on ennestään talon päädyssä, mutta portin luo päädyimme laittamaan villiviiniä, koska se ei aloita kasvuaan joka kevät alusta. Saa tosin nähdä miten viini talvehtii meillä.

Luhtiaitta-projekti on polkaistu käyntiin luhtiosan lattian purkamisella, luhtiosan tunkkaamisella sekä sen tukemisella. Katsotaan ehditäänkö maalaushommiin vielä tänä kesänä. Jaakko on rakennellut meille nyt kompostia. Uskomatonta, mutta totta: meillä ei ole ollut kompostia. Olemme pohtineet millainen komposti meille tulisi ja miten sen voisi naamioida perinnepihaan sopivaksi. Lopulta Jaakko tarttuikin itse toimeen ja nyt odottelen jo innolla milloin saan sutia pintaan keltamultaa. Laitamme tänne tietoa rakenteesta, mikäli tulokas osoittautuu toimivaksi käytössä!

Kesän aikana olisi tarkoitus löytää vielä muutama talomme kalustusta täydentävä huonekalu: kapeahko vaatekaappi tangolla, lipasto/senkki kodinhoitohuoneeseen sekä mahdollisesti myös puusohva tupaan.. Lisäksi haussa on vanhoja purkutiiliä.. Tiilistä pitää viedä ilmoitusta kyläkaupalle, jos jollakulla olisi lähistöllä jäänyt kuljeksimaan kasaan. Tiilistä aiomme latoa pohjaa grillipaikalle.
Kyläkaupan kautta meihin otti yhteyttä Ylätalon sukua oleva henkilö. Hän kirjoitti meille pitkän ja todella kiinnostavan kirjeen, jossa kerrottiin talon ja kylän historiaa. Kirjoitan myöhemmin myös ko. tietoja tänne blogiin. Luimme kirjettä innokkaina ja sen tieto on meille kovin arvokasta.

Loppuun vielä kirjavinkki: Piha maalla - unelmoi ja suunnittele (Jutta Ahro, Maa-ja kotitalousnaisten keskus). Ostin opuksen Varpasen kyläseuran järjestämältä muutaman tunnin puutarhakurssilta. Kirjassa ihastuttavia kuvia sekä toimivia ideoita ja vinkkejä maalaismaisemaan sopivaan puutarhaan.

Kevättä!

Ja näin tuli jälleen tehtyä blogihistoriaa: tämän blogin pisin kirjoitusväli.

Kaikenlaista projektia on nyt elossa menossa- kiitokset kärsivällisille lukijoille.

Puuhailtu on edelleen yhtä ja toista ja kesälle on jo komea lista töitä mietittynä.

Huh-ainoa listalta tehty juttu on tallin hyllyt Anun puutarhatavaroille.

Kesällä siis työtahti kiihtyy ja sen myötä myös bloggailutahti.

On ollut mukavaa ja kummallista huomata, että meillä on tosiaan pihatyöt hyvällä mallilla. Oli todella hieno homma, että saimme nurmikot valmiiksi viime syksynä. Kukahan muistaisi mitä perinneperennoja tulikaan istutettua kukkapenkkiin..

Avasimme savusaunakauden jälleen vappuna. Myös täällä Savossa on vettä nyt riittävästi ja Matkusjokikin tulvii. Saunasta oli vain kuusi porrasta uimaan talviturkin heittoon.

Makkaranpaistokatos veden vallassa.

Savusaunan ikkunasta näkyy nyt vettä.

Tik tak tik tak

Tuvan äänimaailma sai sinne kuuluvat äänet: vanhan seinäkellon tikitys sekä lyönnit. Herkkäunisten vieraiden lienee siis parempi siirtyä nukkumaan meillä muihin tiloihin. Seinällä on nyt Gustav Becker, jonka tarkkaa ikää vielä selvitellään. Ko. merkillä on tehty kelloja vuoteen -35 asti, jonka jälkeen ne on vaihdettu Junghanseiksi.

Ostimme Gustavin viime syksynä antiikkiliikkeestä rikkinäisenä. Jaakko väkersi kellon kanssa tuvan pöydän ääressä monta syysiltaa ennen kuin luovutti. Etulasit oli kuitenkin korjattu ja kello puhdistettu. Kello kiikutettiin joulun alla Anun kotikylälle, jossa asustelee lähes kaikkea korjaava Eino (kiitokset muuten Einolle USEIDEN meidän rakennuskamojen yms. korjaamisesta). Hän otti haasteen vastaan, mutta ehdotti parin kuukauden päästä, että veisimme Gustavin kellosepälle. Einolla kello oli lähtenyt kävelemään, mutta siitä puuttui ratkaiseva osa. Meksikosta palattuamme kelloseppä sitten ilmoitti, että komea kellomme odottaa kotiin pääsyä. Sijoitimme sen tuvan päätyseinälle, jossa on ennenkin ollut kello.

Pohdin pitkään tuvan sohvatyynyjen talviasua. Minulla on melko paljon retrokankaita varastossa, mutta ne eivät vain millään istuneet tupaan. Päädyin (taas) käyttämään pitsiä ja vanhaa lakanaa. Lakanat on vanhoja itsekudottuja lakanoita, joiden reunat oli jo menneet huonoiksi. Pitsiliinat taas puolestaan olen haalinut kirppareilta. Nyt saisikin ryhtyä jo suunnittelemaan kevätasua tyynyille..

Aurinkoista palmusunnuntaita!

Kevätaurinko

Kevätaurinko paistaa jo Ylätalonkin mäellä.

Blogi on riutunut nyt ennätyksellisen pitkässä postaustauossa. Tammi-helmikuu meni kieltämättä hiihdellen, harrastuksia palautellen ja reissaten.



Kävimme hiihtelemässä rannassa ja ottamassa viimeiset lumet veneen päältä. Ensi viikolla sitten tervataan!



Teimme helmi-maaliskuussa vajaan parin viikon reppureissun Meksikossa kierrellen Yacatania. Pariisi hävitti (taas kerran) rinkat, mutta periltä ostettu riippumatto tuli hienosti luoksemme hihnaa pitkin Helsingissä. Emme muistaneet ottaa kuvaa riippumatosta, kun ostimme sen ajellessamme vuokra-autolla. Tässä siis vähän samanlainen matto myynnissä turistikojussa. Kotiin tuodussa matossa on suorat päätypuut ja se on vähän kapeampi.

Kuistilla kukkii nyt pääsiäisnarsissit.

Käytin Ylätalon aitasta löytyneen rekipeiton pesulassa ja nyt se on sohvan edessä mattona.

Tammikuun tunnelmia

Kerroin aiemmin, että ulkosaunamme sisustetaan retrohenkeen. Saunan viereen tulevan takkahuoneen ideointi on jo käynnissä ja ajattelimme etsiä siihen Porin Mattia. Jos sellainen ylimääräinen löytyy, niin meille voisi tarjota. Sauna on ollut ahkerassa käytössä ja sitä on lämmitetty pakkasista huolimatta lähes joka viikonloppu. Ulkosaunan eteiseen laitoimme hyllyn, johon tuli esille talon kätköistä (lähinnä vintiltä) löytyneitä purkkeja ja pulloja.

Saunavieraille tiedoksi, että vihdoin saimme myös naulakot paikalleen.

Jaakko teki tämän naulakon aikoinaan Oulun opiskelukämppäämme. Nyt se maalattiin ja se sopi hienosti saunalle. Itse naulakot on saatu aikoinaan Anun kotitilalta Kivelästä.

Kirsi oli tehnyt mainion päivityksen Rekous-blogiinsa: Mitä teillä näkyy ikkunasta?
Siitä innoitus näihin ikkunamaisemiin talostamme.

Makuuhuoneesta. Kesällä näkyy kasvimaa ja mansikkapenkit.

Makuuhuoneesta. Takana näky naapurin savusauna.



Metsähuoneesta. Lähin naapuri kuusiaidan takana.



Tuvan etupihan ikkunasta. Pensasaidan takana menee kylätie.

Takkahuoneesta. Navetta oikeassa reunassa.



Tuvasta takapihalle: luhtiaitta ja ulkosauna.



Saunan ja kylpyhuoneen ikkunoista näkyy isoa aittaa.

Keittiön ikkunasta

Kodinhoitohuoneen ikkunasta

Kevään tullen tulppaanit palaavat keittiön maljakkoon. Talvella olen ostanut useimmiten neilikoita. Syksyllä keräsin metsästä talteen havuja, mustikan varpuja jne. Markettikukista saa kauniita yhdistelmiä luonnon materiaalien kanssa.

Onnellista uutta vuotta 2012!

Ihana loma on ohi. Tuvassa pyörähti kymmenen eri vierasporukkaa- kiitos kyläilijöille. Mukavaa, että ystävät löytävät tänne maalle!

Joulun lomaviikolla haimme kotiin jo aiemmin ostamamme kaapin. Kaappivanhus kotiutui loistavasti ja näyttää siltä kuin olisi aina kuulunutkin nykyiselle paikalleen. Meillä on nyt kauan kaivattua tankotilaa vaatteille. Pelastimme kaapin viime hetkillä maalaukselta.. Myyjä kertoi, että kaapit halutaan ostaa lähes aina valkoisina ja tämäkin tummentunut kaunotar olisi juuri saanut ylleen maalin.

Maitotonkat käytössä

Lauteet käsiteltiin polttamalla pintaa.

Saunaan ei tule muovivateja tai kauhoja, vaan käytössä ovat vanhat kattilat sekä sinkkiastiat.

Lattia tehtiin lämpöpuusta (alkuperäinen väri kappaleessa). Väri muuttui huomattavasti tummemmaksi, kun se käsiteltiin parafiiniöljyllä.

Uusi vuosi vaihtui ystävien kanssa herkutellen ja saunoen. Ulkosaunamme taitaa lämmitä lähes joka viikonloppu. Löylyt ovat mukavan kosteat ja ehdimme saunoa lomallakin jo monta kertaa. Ensi kesänä rempataan myös toinen puoli rakennusta (nyt varastona) takkahuoneeksi. Nyt saunalla on vielä kantovesi, mutta putki on valmiina ihan vieressä ja kesän koittaessa on aikomus saada saunaan hanavesi.

Pukuhuoneesta puuttuu vielä naulakko.

Hienoimmat mainokset kehystin. Pohjalla aitasta löytynyttä vanhaa tapettia.

Ystäviltämme saama upea Olvin mainos.