Talvelta suojaan ja lämpöä sisään

Viime päivinä olemme valmistautuneet talven tuloon ja kantaneet pihalta turvaan kampetta ja rompetta, korjailtu ovia, paranneltu eristeitä jne. Kesäkeittiömme aitasta muutti sisätiloihin ja taukotupamme on nyt tulevassa makuukammarissamme eli vasemmassa vanhan puolen kammarissa.
Tänään laitettiin lämpöpuhallin pyörimään sisälle.

Makuukammarista näkyy nyt joki. Alareuna tilkitty Vital- selluvillalla.

Loman aikana Ylätalolla vierailee taas nuohooja, joten uunejakin ehkä päästään lämmittämään. Keittiössä sekä kodinhoitohuoneessa on lattialämmitysputket nyt lattiassa ja edessä on gyproc- puuhat. Anun Annikki-tädillä on melkoiset työkalukokoelmat ja olemme saaneet häneltä lainaan paljon mm. sähkötyökaluja. Hommaa helpottaa kummasti, kun saatavilla on oikea väline! Kiitos!

Anu nappasi kirjakaupasta Hannu Rinteen kirjoittaman Perinnemestarin remonttikirjan. Kirja perustuu mainioon telkkarista tulleeseen sarjaan. Kirjassa esitellään monta remontoijaa ja siitä on kerrassaan mukavaa lukea toisten taloista ja aatoksista. Ihmisten kirjoituksista löytyy niin paljon yhtymäkohtia meidän projektiimme: muiden kauhistelut, oikeiden ratkaisujen etsiminen, käsityön kunnioitus, yhteys menneeseen ja jokaisen vanhan talon omistajan vastuu säilyttää kulttuuriperintöä. Moni muukin oli kohdannut saman asian: vaikka talo oli rakennettu yksinkertaisista materiaaleista ja yksinkertaisilla työtavoilla, on välillä kaikki kovin monimutkaista. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa kun ei välttämättä ole ja usein perinnerakentamisen omaksuminen osoittautuu poisoppimiseksi nykyrakentamisesta. Oikeita materiaaleja on hankalampi löytää ja osa rakennustarvikkeista vaatii todellisia suuretsintöjä. Rautakaupassa ei yleensä ole valmiina hyllyssä toivottuja materiaaleja. Iisalmelaisessa rautakaupassa tiedetään, että olemme ne asiakkaat, joille ei muovit kelpaa: " Täällä on ne ekotalon rakentajat, ne kysyy onko siinä paperissa muovia..".