Talven rippeitä

Kevät kurkkii nurkan takana - kuinka sitä onkin taas odotettu! Ihana aurinko! Kohta saa kantaa taljat pois lattioilta ja etsiä pääsiäiskoristeet. Tänä vuonna aion koristaa pääsiäistä ajoissa. Kivat koristeet menevät ihan hukkaan, kun ne ehtivät olla esillä meillä yleensä vain viikon.

Talo tuntuu loppiaisena aina kovin riisutulta, kun kiikuttaa joulukoristeet takaisin aittaan. Värkkäilin tyhjältä tuntuvaan tupaan lumihiutalemobilen. Hiutaleet (keramiikkaa) olen ostanut jo ajat sitten, mutta ne eivät ole koskaan oikein löytäneet paikkaansa. Aitassa taas lojuu useita tynnyrin vanteita, joista kaksi sai nyt käyttötarkoituksen.

 

 

Urho Ilmari on harjoitellut jo vähän istumispuuhia. Aloitin syöttötuolin metsästyksen marraskuussa, mutta meidän miljööseen sopivaa ei tuntunut löytyvän. Sattumalta äitini ystävä oli kuitenkin tallettanut liiteriinsä aiemmin polttotuomion saaneen vanhan syöttötuolin. Tuoli oli jo kokenut kovia, mutta äiti arvasi, että minä näkisin siinä aarteen. En löytänyt nyt mistään kuvia tuolin alkuperäisestä kunnosta, vaikka muistan erittäin selvästi ottaneeni niitä aitan edessä ennen homman aloittamista. Liitän niitä sitten bloggaukseen, kun ne putkahtavat jostain.

Irroitin ensin tuolin lohjenneen takalevyn ja hioin koko tuolin. Kiristelin liitoksia puuliiman kanssa ja tein uuden takalevyn puulevystä. Levyyn tein kuviosahalla sydämen, josta syöttötuolia olisi kätevä nostella.

Maalasin tuolin samalla sävyllä kuin keittiökaappiemme ovien syvennys eli Uulan vanha vihreä 840. Ihanaa sävyä ei ole enää uusissa värikartoissa, mutta koodilla sitä saa edelleen sävytettyä. Maalina käytin Uulan pellavaöljymaalia. Tuoli on koeistuttu ja Urho on selkeästi ylpeä omasta paikastaan pöydän äärellä.

Urho sai kummilahjaksi ihanan kummilusikan. Muuten toivoimme kummilahjoiksi käytännöllistä tavaraa ja Urho sai kummeilta myös lastenastiaston ja oman lastenpuukon (äitin tädin tekemä!).  Lusikan myötä pohdimme mieheni kanssa missä meidän lusikkamme mahtavat olla - ainakaan käytössä ne eivät ole kuluneet. Totesimme, että on sääli, että kauniita lusikoita ei näe kukaan. Hellan yläpuolella on jo aiemmin ollut kaksi talon vintiltä löytynyttä lusikkaa sekä yksi Jaakon isältä saatu suvun lusikka. Nyt ripustimme viereen omat lusikkamme sekä Urhon kummilusikan. Siinä ne nyt ilahduttavat keittiössä puuhavia.



Joulurauhaa!

Joulurauha julistettiin juuri.

Nyt saa hommat jäädä. Suuntaamme kirkkoon ja haudoille. Sitten saunaan ja jouluruokaa läheisten kanssa. Muistelimme juuri eilen viime aaton touhuja. Eipä maltettu olla täältä poissa, vaan hommia tehtiin isolla innolla. Sen innon siivittäminä olemme nyt viettämässä joulua ensimmäistä kertaa omassa tuvassa.

Hyvää joulua ja kiitokset kaikille blogimme lukijoille ja kommentoijille!

Löysimme yllättäen joulumessuilta kotimaiset savikupit riisipuurolle.

Ulkosauna valmistui ja pääsemme sinne joulusaunaan. KIITOS avusta Matti, Riitta ja Esa! Laitan myöhemmin lisää kuvia.

Joulua ja uutta projektia

Viime sunnuntaina kutsuimme kyläläisiä kahville ja katsomaan tupaa. Osa Jokelan asukkaista ei ollut käynyt talossa sisällä remontin jälkeen. Olimme iloisesti yllättyneitä, kun kylässä kävi lähemmäs 30 henkeä. Jokelassa asuu kyllä mainiota porukkaa- nyt virittelimme perinnettä joulukahveista. Ehkäpä siis tapaamme aina vuorotellen jonkun luona. Kiitos kaikille paikalle saapuneille!

Polkaisimme ulkosaunaprojektin viimein käyntiin. Ulkosauna on ainoa tontillamme oleva lautarakennus- kaikki muut rakennukset ovat hirsisiä. Pari vuotta sitten jo korjasimme sen kattoa ja purimme huonokuntoiset lauteet sekä lattian pois. Täytyy tunnustaa,että on ollut mukavaa oikeasti taas rempata ja kunnostaa. Tässä aloituskuvia pukuhuoneesta ja saunasta sekä rakennuksesta ulkoapäin. Kun sauna on valmis, on minulle viimein sisustuspaikka vuosien varrella kertyneille retrokankaille ja tavaroille.

Ja loppuun on pakko kehua. Kuulumme ruokapiiriin, jonka kautta saamme tilattua luomutuotteita kotiovelle. Ruokapiiritoiminnan pyörittäjä on Sonkajärveläinen Jyrskynvirran tila , joka järjesti viime sunnuntaina jouluisen avoimien ovien päivän. Katsottavaa ja puuhaa riitti yllin kyllin hyvin toteutetussa tapahtumassa.

Lotta- kummityttö aloittelee talutusratsastuksessa heppatytön eloa.

Roope ja ihanan kesyt lampaat.

Syyslomalla 2

Tässä jatkoraporttia syysloman puuhista.

Ensimmäiset patterit ovat nyt sisällä. Pidemmät versiot saapuvat ylihuomenna ystävämme Hiab-autolla. Niissä onkin edessä pieni voimailu sisälle asti. Innokkaita käsitreenin haluavia kysellään siis kylään. Kirjoittelemme patteriprojektista enemmän, kun kaikki patterit ovat paikoillaan ja putkimies saanut ne toimintaan.

Kuisti eteni huokolevyjen pohjamaalaukseen. Kattopaneelit maalattiin lopulta kolme kertaa. Kaikki ko. maalaukset tehtiin Uulan INTO-sisustusmaalilla, joka kuivuu mukavan nopsaan. Tänään laitoimme sitten isän kanssa levyjen saumoihin kassanauhan ja liisteröimme sanomalehdet ristikkäin päälle. Ruuvinkantojen päälle laitettiin myös jälleen sanomalehtipalat ja Jaakko pääsi aloittamaan tapetoinnin tänään. Riitta maalasi ikkunapenkit ja syvennykset ensimmäiseen kertaan Uulan ovi-ja ikkunamaalilla.

Kellarissa on nyt jälleen kolme ovea ja ikkuna on tukittu. Seuraavaksi hyllyjen tekoon siis. Kiitos avusta Kivelän poppoo!

Leivoin pitkästä aikaa ruisleipää. Tällä kertaa tein reikäleipiä ja nyt aioin viritellä kattoon orren niitä varten. Orsi on laitettava kylläkin keittiöön sillä tuvan katosta niitä ei saisi kuin tikapuiden kanssa.

Kuistille tulevaan veskiin löytyi lamput Seinäjoelta. Pienessä vessassa on hienostuneempi tyyli kuin muuten talonpoikaisessa talossamme.

The ruisleipä

Blogimme käsittelee pääasiassa perinnerakentamisen sekä sisustamisen asioita.
Ruisleivän leipominen on kuitenkin aihe, johon moni perinnerakentaja törmää. Jos talossa on leivinuuni, niin pitäähän sitä ruisleivän tekemistä ainakin kokeilla. VIHDOINKIN tartuin myös itse rohkeasti toimeen ja rupesin elvyttämään leipäkorvon mukana tullutta juurta keskiviikkoiltana. En ollut leiponut koskaan aiemmin ruisleipää. Ohjeita katsoin vanhoista keittokirjoista.
Lisäsin korvoon innoissani vettä keittiönpöydällä ja huomasin sen vuotavan (tietenkin). En siis ollut muistanut turvottaa korvoa etukäteen.. Leipominen siirtyi ko. syystä kodinhoitohuoneen laattalattialle.
Vuotaminen loppui pian ja lisäsin veteen ruisjauhoja niin paljon, että sain aikaiseksi vellin. Liina päälle ja korvo jäi lämpimälle laattalattialle yöksi. Seuraavana aamuna liinan alta paljastui vain vähän kuplinut velli. Lisäsin sekaan hiukan lämpöistä vettä ja jätin juuren toiveikkaasti vielä muhimaan.
Illalla taikinan pinnassa olikin jo vaahtoa ja perjantaiaamuna taikina oli paksun vaahdon peitossa. Jippii!

Nyt vaahtoaa!

Lisäsin mukaan suolan ja jauhoja niin paljon kuin jaksoin sekoittaa. Taikinan alustuksen jälkeen jätin sen kohoamaan korvoon päiväksi.

Jauhot lisätty

Taikina kohonneena

Puolen päivän jälkeen laitoin leivinuuniin tulet (lämmitin vähän myös edellisenä päivänä) ja yhden jälkeen leivoin melkein kaksinkertaiseksi kohonneesta taikinasta kartioita.

Kartiot jäivät kohomaan vajaaksi kahdeksi tunniksi, kunnes sain hiilet pois ja uunin luudittua.

Kohonneet leivät ennen uunia.

Tunnin päästä otin uunista ensimmäiset ruisleipäni. Leivät näyttivät ihme kyllä ihan leiviltä! Makukin osui kohdalleen, mutta koostumus hiukan mureneva.. Seuraavan kerran aioin kokeilla reikäleipää- olisi mukava saada orsi, johon laittaisi leipiä kuivumaan.

Muutto lähenee

Iloista pääsiäisen aikaa! Kiitokset Ylätalolla käyneille virpojille.

Ylätalolla on  tehty viimeisiä korjauksia ja nyhräyspuuhia. Eteisestä puuttuu vielä listaa.. Myös kuistia on jatkettu (etenee to-del-la hitaasti). Jaakko on mm. laittanut valaisimia sekä tehnyt ilmastointipuuhia.

Keittiön hella sai liesimustaa päällensä.

Kuistin tulevaan veskiin kaluste jo maalattu. (väri sekoitettu itse pigmentillä Uulan maaleista)

Kodinhoitohuoneen seinällä on työvälineet valmiina.

Eteisen lattia oli viimeinen maalattava lattia.

Eteisen lattia maalattuna takkahuoneesta katsottuna. (Uulan puulattiamaali, sävy PELLAVA)

Anun ensimmäinen verhoilu! Tuoli maalattu Uulan ovi ja ikkunamaalilla (sävy KAHVI). Nyt se odottaa työpöytää, joka siirtyy kaupunkiasunnostamme.

Huomenna meillä on sitten muuttotarkastus. Uskomatonta, että ollaan tässä vaiheessa projektia.



Siivouspäivä



Työkengillä ei saapastella enää sisällä!

Talkoissa mukana vasemmalta oikealle: Riitta, Tuula, Tiina, Riikka, Jenni, Virpi, Jarmo sekä alarivissä Anu ja kummityttömme Alisa. Jaakko otti kuvan.



Ylätalon pihaan kurvasi lauantaina monen monta autoa. Autoista nousi ahkeria naisia mukanaan moppeja ja imureita. Myöhemmin päivällä hommiin saapui myös Tiinan mies Jarmo. Siivosimme talon katosta lattiaan ja nyt sisällä ei enää sahailla - eikä kuljeta kumppareissa! Siivous maistui mukavalle hyvässä seurassa ja päivä meni äkkiä! KIITOS!!



Alisa puhdistaa jalkalamppua.



Puhdas sauna ja kylppäri!

Puhdas keittiö!

Maalailuja ja yksityiskohtia

Anu ja Jussi maalaa keittiön tuolia. Eve ja Jussi kävivät viikolla iltakahvilla ja tietenkin myös samalla hommissa.

Tuolit ja pöytä maalattu

Teknisen tilan ovi

Saunan oven kahva mietitytti. Lopulta se löytyi aitan kätköistä...

Huonekaluja

Kevään alkaessa olemme ehtineet paneutua myös huonekalujemme kunnostukseen. Ennen loppusiivousta olisi mukavaa olla jo hionnat, rapsutuksen ja maalaukset enimmäkseen tehnynä. Tässä siis muutamia huonekalu yms. puuhia.

Pyyheteline, joka löytyi talosta jatkaa eloaan nyt talouspaperitelineenä. Anu maalasi sen keittiönkaappien maalilla.

Halusimme keittiöön neliön mallisen pöydän. Pöytä antoi odottaa löytämistään, mutta lopulta se ilmestyi eteemme - tosin melko huonokuntoisena. Viilu oli tikkuinen ja huonekalu oli saanut kokea elonsa aikana paljon muutoksia. Pöytä oli alunperin ollut jatkettavaa mallia. Aikojen kuluessa sen jatkettavuusominaisuus oli hävitetty ja nyt Anu otti siitä jatkopalat pois ja kiikutti ne talteen aittaan. Anun äiti Riitta poisti pöytälevystä tikkuuntuneen viilun ja levy ruuvattiin kiinni runkoon. Nyt pöytä odottaa maalia ja ympärilleen tuoleja. Tuoleista kaksi vielä etsinnässä..

Talonpoikaissohva jatkaa elämää meidän sänkynä ja saa vielä odottaa muuttokuormaa ja patjoja kaupungista.

Suurin osa kalusteista löytyy omista varastoista, mutta sohvakaupoilla meidän täytyi kuitenkin käydä.Oli äärettömän vaikeaa löytää tupaan sopiva sohva. Tärkeää sohvassa meille oli väri, tyyli ja ennen kaikkea mukavuus. Sohvalla pitää olla mukavaa löhötä. Pitkän jahkailun jälkeen päädyimme nahkaiseen kulmasohvaan, joka on kuvissa vielä tiukasti paketissa. Heittotyynyjen toinen puoli on kankainen. Kuvia laitamme sitten lisää, siivouksen jälkeen saamme sohvan esille.