Kevätpuuhia ja rakennusmessuja

Olimme viime viikonloppuna Kuopion rakennusmessuilla. Messut tarjosi mukavasti nähtävää: maalämpöä, laattoja, eristystä ym. Lattialämmityksen valmistajia oli paikalla useita ja kaikkia yritimme jututtaa. Tasan YKSI firma oli sitä mieltä, että lattilämmitys voisi onnistua paksujen lankkujemme alla. Patterikuume siis nousee. Annoimme myös yhteystietoja maalämpötarjouksia varten, mutta ainakaan vielä ei ole yksikään pumppuvalmistaja ottanut yhteyttä. Täytyy taas kerran ihmetellä myyjien aktiivista toimintaa...

Tänä viikonloppuna lapiot heilui ja kola kolisi, kun puhdistimme Ylätalon ympärykset lumesta. Ensi viikoksi on luvattu jo keväisiä lämpötiloja ja lumet alkavat toivottavasti viimein sulaa. Ihanaa - kevät tulee!

Hiihtoloman puuhia

Olimme molemmat hiihtolomalla ja hiihdeltyäkin tuli, mutta myös puuhailtua Ylätalolla. Uudella puolella seuraavana hommana olisi tulisijojen ympäryksen muuraaminen. Nyt roudan sulamista odotellessa emme malttaneet jäädä ihan työttömiksi, vaan ahneina aukaisimme tuvan lattiaa. Ensin aikaa meni tyhjentäessämme tuvasta huonekaluja. Osa kannettiin aittaan, mutta pirtinpöytä, jääkaappi, hella yms. hyppäsivät nyt peräkammariin, josta muotoutui taukotupa.  Pari päivää + su Anun äidin ja isän talkooapu = tuvan lattia on purettu.Kiitos taas! Lankut nousivat yllättävän hyvin ja ne on nyt kannettu navettaan sekä latoon. Loman aikana tutustumassa projektiin kävi myös Anun kummitytön perhe sekä Anun oma kummi-Riitta miehensä kanssa.

Uulaa ja keittiökaappeja


Puuseppä jo soitteli ja kyseli keittiökaappien maalien perään. Nyt oli siis aika päättää sävyt. Homma on ollut yllättävän haastava - punaisenruskeat kaapit ovat rohkea valinta. Kuitenkin värivalinnat tuntuvat oikeilta taloon. Nyt kiikutin kaikki kolme väritestiä (terra, tiili ja niiden sekoitus) talolle, jotta sain mallailla niitä hirsiseinää vasten. Keittiömme muistuttaa tällä hetkellä lähinnä hiekkakuoppaa, mutta yhdessä pohtien päätimme valita perussävyksi terran ja tiilen sekoituksen (kuvassa keskellä). Kuvassa tosin kaikki kolme näyttävät samoilta, mutta todellisuudessa eroa oli! Peilin syvennykseen tuleva väri on Uula vihreä 840. Ko. sävy oli jo lopetettu ja maalasimme koemaalaukset Värisilmän hyllystä löytyneellä vanhalla rakeisella maalilla. Otin yhteyttä Uulan tehtaalle ja onneksi he pystyvät sävyttämään maalia meille.

Työnjohtaja esittelyssä

Huomasin, että emme ole esitelleet blogissamme urakkamme työnjohtajaa. Herra Kekkonen odotti meitä Ylätalossa, kun ensimmäisen kerran astuimme taloon (kohtaloako?). Remonttiaikana toimme sen valvomaan töiden sujumista tuvan seinälle. Taulu saa varmasti jäädä taloon.


Tässä myös kuva sympaattisesta arkusta, joka palasi Ylätalon tupaan. Arkku on alunperin Ylätalosta, mutta se oli välillä omistajan omassa talossa. Kun hän myi Ylätalon meille, halusi hän palauttaa arkun takaisin tupaan. Isot kiitokset Jari ja Heli!

Eristäminen

Ylätalon eristykseen on ilmeisesti tehty suuremmat parannukset viimeksi 50-luvulla. Keittiön seiniä purettaessa hirsipinnalle löytyi seinästä vuosiluku 1956, jonka uskomme tarkoittavan levytysvuotta. Levytykseen oli käytetty Haltex-levyä, joka sinäänsä on hyvä eriste. Osassa uudemman puolen seinistä oli halteksin alla vielä vanha pinkopahvi, joka on toiminut hyvänä ilmansulkuna. Vanhojen rakennusten lämpimänä pysymisessä (myös nykytalot) on eristyspaksuutta tärkeämpää hyvä ilmatiiveys. Hirsirungon ulkopuolella ei luonnollisestikaan ole mitään eristystä, koska talomme on ilman ulkovuorausta. Lattioiden eristys oli alkuperäinen (lattian rakenne kuvattu aikaisemmassa kirjoituksessa). Yläpohjan tämän hetkinen eriste on myöskin alkuperäinen. Talon vanhemmalla puolella eristeenä on yläpohjan lomalaudoituksen päällä tiukaksi tampattu sammal, tämän päällä puru-/pehkukerros ja päällimmäisenä ohut savikerros. Uudemmalla puolella laudoituksen päällä vanhoista paperisäkeistä ja lehdistä tehty tiivistyskerros. Tämän päälle on laitettu varsinaiseksi lämpöeristeeksi sahanpurua ja pehkuja.

Talon uusi eristäminen tehdään mahdollisimman paljon vanhaa säästäen/hyödyntäen. Koska nykyisessä rakenteessa ei ole muovipohjaisia höyrynsulkua tai mineraalieristeitä, ei niitä rakenteeseen aiota tulevaisuudessakaan laittaa. Näin saadaan talo toimimaan teknisestikin mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Toisaalta nykyisten höyrysulkujen laittaminen olisi mahdotonta, koska kuitenkaan ei saavutettaisiin vanhojen rakenteiden kanssa täysin suljettua kokonaisuutta. Suurin osa talon vanhemmasta osasta (tupa ja kaksi kammaria) tulee jäämään hirsipinnalle sisältä, joten ainut lisäeristämisen mahdollisuus on rakennuksen ulkopuolelle. Aiomme tehdä ulkoverhouksen suojaamaan jo jonkin verran auringossa tikkuuntunutta hirsirunkoa. Tällöin lisäeristämisen teko ulkopuolelle on luonollista. Ulkopuolella oleva lisäeristys toimii teknisesti paremmin, koska alkuperäinen runko jää ns. "lämpimälle" puolelle ja näin mahdollinen rakenteeseen johtunut kosteus voi taas siirtyä helpommin ulospäin vahingoittamatta rakenteita. Parhaiten seinä toimisi pelkästään yhdestä materiaalista tehtynä (pelkkä hirsirunko), mutta nykyajan energianhinta ja asumismukavuus pakottaa kompromissien tekoon.

Pääsääntöisesti kaikki Ylätalon lisäeristäminen tehdään sellupohjaisella eristeellä. Selluvilla soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaan parhaiten vanhaan taloon, koska se on valmistettu puupohjaisesta raaka-aineesta. Eriste toimii kosteusteknisesti oikein eli se pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta ilman että se menettää eristyskykyään. Tämä on tärkeää, koska ei ole mahdollisuutta/halua käyttää kosteutta läpäisemättömiä muovikelmuja. Näin saadaan paljon keskustelua aikaan saanut ns. "hengittävä rakenne". Tätä ei kuitenkaan pidä sotkeä huonosti tiivistettyyn rakenteeseen.

Yläpohjan lisäeristäminen on tarkoitus tehdä puhaltamalla suoraan vanhan eristeen päälle sellupohjaista puhallusvillaa. Ainut kohta, jossa käytetään kivivillaa on piipun juuret, jotta saavutetaan paloturvallisuuden nykyvaatimukset (jottei kävisi kuin Osmolle Metsoloissa...) Myös nykyiset selluvillat on käsitelty siten, että ne saavuttavat hyvän palonkestävyyden. Myös seinien ja alapohjan eristäminen on tarkoitus tehdä selluvillalla. Hirsirungon ulkopinnan rakenteeksi on suunniteltu seuraavaa:
- hirsirunko
- 2"x2" koolaus
- puhallettava selluvilla koolausten väliin, paksuus noin 50mm
- tuulensuojalevy
- ristikoolaus 22mm laudalla (tuuletusväli)
- rakorimalaudoitus
Puhallusvillan etuna verrattuna levyvillaan on sen tunkeutumínen hirsien halkemamiin ja muutenkin tiivistyminen paremmin epätasaiseen ulkoseinään. Tuulensuojalevynä on tarkoitus käyttää 12mm tai 25mm perinteistä tuulensuojalevyä. Räystäiden nykyinen mitta estää eristyspaksuuden suuremman kasvattamisen hirrren ulkopuolelle. Lisää tarinaa eristyksestä kunhan varsinaisesti sitä ruetaan tekemään.