Keittomaalia

Ylätalon pihapiiriin kuuluu liuta piharakennuksia, joita olemme pikku hiljaa laittaneet kuntoon.
Uuden katon ovat jo saaneet iso aitta, luhtiaitta sekä pihasauna.
Tänä kesänä tavoitteena oli saada ainakin näille rakennuksille myös uusi maalipinta. Mikäli maalia riittäisi myös navetta ja pieni karjasuoja kaipaavat maalia. Rakennusten maalikuntoon viimeistely vei yllättävän paljon aikaa.. Useaan ikkunaan piti uusia listoja, nurkkalautoja piti korjata, lautoja piti vaihtaa, sähkötaululle tehtiin uusi suoja jne. jne. Teimme näitä viimeistelyhommia monta päivää. Kiitos kovasti avusta Matti ja Riitta!
Matti uusimassa luhtiosan huonokuntoista lautaa
Maalina käytettäisiin tietenkin perinteistä punamultamaalia. Ovet maalataan (kuten ne on ennenkin olleet) keltamullalla ja nurkkalistat valkealla. Oli alusta asti selvää, että punamulta keitettäisiin itse. Keltamultaa menee melko vähän, joten se ostettiin valmiina (Uulan keltamulta). Samaisesta maalista onkin jo kokemusta kuistin ja kompostin maalauksesta. Valkoista maalia kuluu myös luhtiaitan luhtiosaan ja pohdimme aluksi myös sen keittämistä. Resepti valkoisen maalin keittämiseen oli hankala löytää ja kun titaanidioksidiakaan ei meinannut löytyä, päädyimme ostamaan myös valkoisen maalin valmiina (Uulan petrooliöljymaali).
 
Punamultamaalia keittämään saapui avuksemme Anun serkku-Tiina ja Annikki-täti, joka oli hommaa ennenkin tehnyt. Jaakko irroitti tynnyristä pohjan ja rakenteli keittopaikan valmiiksi jo edellisenä päivänä. Panu Kailan mukaan kivivilla on ainoassa sille sopivassa käyttötarkoituksessa punamultamaalitynnyrin ympärillä. Maali tehtiin Hangon punamultasäkin ohjeen mukaan (sama ohje Kailalla).
 
Punamultamaalia 170 l
  • vettä 150 l
  • rautavihtrilliä 6 kg
  • ruisjauhoja 12 kg
  • Punamultaa 25 kg
  • vernissaa 5 - 10 l (me laitoimme 7l) 
  • suolaa (säilytystä varten) 200 g
Puuha aloitettiin noin klo 11 laittamalla 50l vettä lämpiämään. Höyryävän kuumaan veteen sekoitettiin rautavihtrilli.
 
Ruisjauhot sekoitettiin huolellisesti sankoissa veteen (30l) ja seokset kaadettiin koko ajan sekoittaen maalitynnyriin.
Annikki kaataa vesiruisjauhovelliä tynnyriin. Tiina sekoittaa melalla ja Jaakko porakoneen vispilällä.


Keitokseen lisättiin loput vedestä ja sitä keiteltiin reilu kolme tuntia. Vaihtelimme melan heiluttajaa  ja välillä sekoittaja sai olla sadetakki niskassa. Keiton aikana tarkkailimme lämpötilaa, joka oli 80-95 astetta. Kinkunpaistomittari varustettuna rautalankapidikkeellä oli hyvä apuväline! Lopulta keitos alkoi tuntua liisterimäiseltä ja tahmealta. Seuraavaksi siihen kaadettiin vernissa ja suola. Sitten mukaan laitetettiinkin punamulta, joka lisättiin joukkoon vähän kerrallaan. Lopuksi hauduteltiin noin 45 minuuttia. Tulen sammuttua alta maali jätettiin vielä kansi päällä hautumaan.


Maalinkeitto oli hauskaa puuhaa ja lopputulos on oikein onnistunut. Kiitokset Annikki ja Tiina! Nyt vain jännätään milloin saisimme maalia seinään - talkoopäivää on pitänyt siirtää jo kahdesti sateiden vuoksi. Suolan avulla maali säilyy onneksi muutamia päiviä.

3 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Maalariopiskelijana totean että valkoinen keittomaali olisi voinut olla huono vaihtoehtokin. Opettajani mukaan se lähtee ajansaatossa valumaan noroina ruman näköisesti pitkin tummempaa pintaa. Siksi karmilistat ja muut maalataankin usein jollain öljymaalilla.

Maija kirjoitti...

Hei! Itse löysin titaanioksidia Pajutex-verkkokaupasta http://www.pajutex.composer.fi/eshop/categories/251/.

Tein sisämaaliksi munaöljytemperaa, siinä tuo titaanioksidi toimi oikein hyvin. Se peitti paljon paremmin kuin sinkkioksidi, jota suositellaankin ennemmin ulkomaalaukseen (käsittääkseni estää homehtumista). Munaöljytemperalla tuli kaunis vaniljanvalkoinen peittävä sävy uuteen hirsiseinään, joista osan halusimme maalata. Maalinteko on mukavaa! Eikä muuten haissut pahalta sisällä kuten valmiit maalit!

Solja kirjoitti...

Hyvältä näyttää, jatkakaa samaan malliin ;-)