Rossilattioiden rakenne

Talon uudemman puolen  lattiarakenteet on tarkoitus säilyttää pääosin rossipohjalla. Ainut poikkeus tulee saunan ja pesuhuoneen alle tulevasta maanvaraisesta laatasta. Alkuperäinen lattioiden rakenne oli etu- ja takakammerissa seuraava:
- tasoitettu maakerros
- kivien varaan asetetut pitkittäiset kannatuspelkat
- poikittain edellisten pelkkojen  päällä toinen kannatuspelkkakerros, edellä mainituilla rakenteilla saatu noin 400mm tuuletusväli lattian ja maan väliin
- pelkkaristikon päällä poikittain lomalaudoitus, tuppeensahattua sekalautaa
- tiivistetty sammalkerros, noin 50mm
- pehkukerros, noin 150mm
- useaan kerrokseen ladotut tuohet
- hiekka-/savikerros, noin 100mm
- savikerrokseen "uivana" ladotut 4"x4" parrut
- noin 40mm paksut lattialankut

Aikojen saatossa kammarien lattioiden tiiveyttä/lämmöneristystä oli parannettu. Etukammarin lankkulattina päälle oli laitettu kartonki ja muovimatto. Takakammarin lattiaan taas oli laitettu alkuperäisen lattian päälle karhuntaljakerros (mineraalivilla) ja sen päälle lyöty ohut ponttilattia.
Keittiön lattia ei ollut lämpöeristetty ollenkaan. Lankkulattian alla oli vain kivien varaan asennetut kannatuspelkat. Tätäkin rakennetta oli "paranneltu" lisäämällä lattiaan lastulevykerros ja sen päälle muovimatto. Keittiöönkin tulee vastaava rossilattia kuin kammareissakin, joten keittiön lattian alla tarvittiin lisää tuuletustilaa. Tästä syystä urakoimme viikonloppuna lattian alta maa-ainesta pois.
Kaikkien lattioiden rakenne oli silmämääräisesti terveen ja kuivan näköinen, joten tässä suhteessa teimme turhaa työtä. Kuitenkin osa lattioiden kannatteneista kivistä olivat liikkuneet/painuneet hieman ja lattia oli painunut joistakin kohdista. Purkua puolsi myös se, että nähtiin rakenteiden todellinen kunto. Jos remonttia olisi jatkettu avaamatta lattioita, niin lattioiden kunto olisi varmasti mietittänyt aika-ajoin. Myös lämpöeristeen lisääminen vaati vanhan purkamista.

Alkuperäiset lattiat ovat olleet siis maasta tuettuina irti varsinaisesta kivijalasta ja hirsikehikosta. Uuudet lattiat suunniteltu tehtäväksi siten, että kaikki rakenteet tuetaan kivijalan päällä olevasta alimmasta hirsikierrosta. Alla lueteltu karkealla tasolla uudet lattioiden rakenteet:
- 2"x8" lankku, kiinnitetty palkkikengillä alimpaan hirsikiertoon, 400mm jaolla
- 8" lankkujen alapintaan laudat
- 8" lankkujen väliin 25mm tuulensuoja (edelliset laudat kannattelevat)
- ristikoolaus 2"x4" lankulla
- ristiinkoolattu rakenne täyteen lämpöeristettä (yht. eristettä 300mm)
- ilmansulkupapari
- vanhat lankkulattiat

4 kommenttia:

Kirsi kirjoitti...

Miksette käytä noita kannatushirsiä alapohjan rakenteena, jos kerran kunnossa olivat? Me laitettiin itse pari tukea lisää hirsille ja eriste väliin... meillä on uutta puuta talossa varmaan joku 30% kaikesta käytetystä puusta ja vältettiin turhaa työtä kaikessa mahdollisessa. Kuvassa näyttäis olevan aikas hyvä eristevara, kun vain tuuletusvälin järjestää alle. Kamarissa piti tehdä lattia uudestaan, kun mineraalivilla oli lahottanu koko alapohjarakenteen.

Ja pesuhuoneessa me taas purettiin maanvaraista laattaa, että saatiin tuulettuva rakenne tehtyä sen päälle. Rossilattia olis säilytetty, jos olis ollut... kyllä rossilattia käy pesuhuoneeseenkin, vähän vaatii työtä, mutta eipä jää mitään laatan alle näkymättömiin ja korjaamattomiin. Hyvä vesieristys lattiaan ja jos vesi joskus pääsisikin rakenteeseen, niin se pääsee puukuitueristeestä kuivumaan, eikä näin aiheuta pysyvää vauriota. Toisin kuin meillä maanvarainen (tokikin huonosti toteutettu) oli lahottonut alimman väliseinähirren olemattomiin.

Kirsi kirjoitti...

Nyt vasta katoinkin... meinaatte tehdä tiiliseinät pesuhuoneeseen ja siksi laatta. No se tiiliseinä on periaatteessa ihan järkevä ratkaisu, mutta laattaa itse välttäisin. Ja siksi meillä onkin vain puukoolaus tuuletusvälinä ja kunnon vesieristys... siis periaatteessa pesuhuone on meillä
oma laatikkonsa talon sisällä (ja pesuhuoneessa on vielä lisäksi suihkukaappi). No tapoja on monia ja hyvin tehtynä moni ratkaisu on toimiva ja hirsitaloa säästyvä:).

Kekkoset kirjoitti...

Rossipohjan kannatuksen ottaminen seinistä vaikutti helpommalta ratkaisulta kuin vanhojen kannakkeiden käyttö. Vanhojen tuentojen käyttö vaatisi niiden päälle tehtävän ristikoolauksen ja tämän suoraan saaminen on todennäköisesti hankalaa. Myös lattioiden liikkumattomuus sekä lattioden alapinnan ja seinän ilmatiiviyden varmistaminen mietityttää, jos käytämme vanhaa rakennetta. Mestarimme ehdotti nyt suunnittelemaamme rakennetta. Toisaalta uuden rakenteen myötä koko lattian paino ja huoneen kuormitus kohdistuu pelkästään kivijalkaan.

Saunan ja pesuhuoneen seiniksi suunnittelimme itse muurattavaa rakennetta (periaatteella- "huone huoneen sisälle"). Mestarimme piti tätä hyvänä ratkaisuna, vaikkakin ehdotti, että saunan ja hirsikehikon väliset seinät jätettäisiin muuraamatta. Näihin tulisi pelkästään liukukoolaus seiniin+eriste+alumiiinipaperi.

Kiitoksia kommenteista. Suunnitteluvaiheessa on hyvä, jos saa uutta pohdittavaa uusista näkökulmista.

Kirsi kirjoitti...

Meidän tapauksessa oli helpointa säilyttää vanha rakenne tuvassa, eli alapohja on edelleen irti seinistä omana kokonaisuutenaan... parissa kohdassa on tukirima seinällä, mutta mitään ei ole naulattu yhteen ja muutaman kivi+puutolppa tuen lisääminen kannatushirsille riitti hyvin. Mehän ei kuskattu lattialankkuja ollenkaan ulos talosta, siirreltiin vain ja eritettä on kanntushirsien korkeuden verran eli n. 25cm.

Lattia toimii siis nyt omana levyrakenteena, mikä itsessään jäykistää lattian. Alapinnan teimme samoin kuin teillä oli suunnitelmana, laudoitus hirsien alapintaan ja siihen ts-levy jne. ja tiivistimme ts-levyn saumat ilmansulkupaperilla, hyvin tuntuu seinän vierustatkin olevan tiiviitä, onhan tuossa toki nuo kannatushirret nyt sitten kylmäsiltoina, verrattuna ristikoolaukseen. Kamarissa taas tehtiin ristikoolaus, kun sattui olemaan ylimääräisiä hyviä palkkeja varastossa.

Teettekö muuten kannatuksen tukirimalla vai palkkikengillä? Tukirimallahan olisi se etu, että sen saisi naulata vaikka 150mm välein, jos on vaikka hirressä huono kohta tehdä kiinnitys palkkikengällä.

Kannattaa tehdä sinne saunaankin tuolla huone huoneen sisälle periaatteella, saunastahan tulee tosi suuri kosteusrasitus. Ja tuo tuuletusväli on hyvä, kun ei kerran myöhemmin enää pääsee rakenteen sisään kurkkimaan. Meillä tuo koolaus on vain ilmaraon takia, emme lisänneet eristettä (meillä oli ulkopuolinen eristys jo seinissä, seuraava korjaamisen kohde) ja vaikka eristeen laittaisikin, niin tuon ilmaraon olisi hyvä siellä olla. Ja sauna meillä on kuistilla, sille ei olla tehty vielä mitään, mulla on haaveena, että kun saadaan pihasauna, niin sisäsauna puretaan kokonaan pois, eikä vain korjata.

Ja tehkää nyt sitten se maanvarainen laatta oikein huolella ja hyvin;).